Unohtumaton Villa Ingrid

 Espanja, Mijas 17. - 25.10.2008

Meillä yhdellä  jos toisella  lienee kokemusta matkoiltaan siitä, kun kaikki ei mene ihan nappiin. Tämä matka oli yksi sellainen ja siksi myös niin ikimuistoinen. Jälkeenpäin ajatellen on vain hyvä, jos reissuissa on vähän rosoja.Ne jäävät paremmin mieleen ja usein saa vielä makeat naurut jälkeenkinpäin.

Tälle matkalle lähdimme kahden ystäväpariskunnan kanssa tarkoituksena viettää oikein hauska loma kauniissa ympärisössä, golfkentän läheisyydessä ja majoituksen osalta hieman luksustakin mielessämme. Päätimme vuokrata käyttöömme Villan, sillä meistä oli mukava ajatus saada omaa rauhaa ja koko porukka samankaton alle. Löysimme sivuston, jossa oli ympärimaailmaa yksityisten omistamia asuntoja vuokrattavana. Teimme hakuja Espanjaan, josta yksilöimme Fuengirolan alueen ja sieltä Mijaksen. Vaihtoehtoja alkoikin löytyä ihan mukavasti. Kukin meistä tahoillaan arvuutteli kohteiden sopivuutta sekä hinta /laatu suhdetta ja niinpä lukuisten vaihtoehtojen joukosta seuloutui tämä helmi... Villa Ingrid.

Sivuston esittely kuvista meille aukeni mitä miellytävin kohde. Punainen nahanhoitotuotteilla  kiillotettu sohva näytti ihastuttavalta väripilkulta olohuoneen muuten niin vaaleiden ja modernien huonekalujen joukossa. Ruokasalin ainakin 12- hengenpöytä, katosta roikkuvine kynttiläkruunuineen oli sijoitettu ikkunaseinän eteen, josta avautui kaunis maisema alas laaksoon. (kts.kuva yllä)  Makuuhuoneet omine kylpyhuoneineen oli todellakin plussaa. Kohteessa oli myös täysin varusteltu keittiö sisältäen ruokailuvälineen, kipot, kiulut ja astiastot. Talon puutarhassa sijaitsi reilunkokoinen uima-alas aurikotuoleineen ja kukkaistutuksineen. Ja mikä parasta - golfkenttä oli melkein kivenheiton päässä. Mitä vielä voisi toivoa enemmän?? Täydellinen kohde. Teimme varauksen ja aloimme odottamaan matkaa.

Vihdoinkin koitti se hetki, jolloin tapaamme Helsiki-Vantaan lentokentällä ja kilistelemme kuohuviiniä posket innostuksesta hehkuen. Tapaamme siellä pari tuttua kaveria, jotka ovat myös menossa golfaamaan samaan paikkaan ollen majoitusta vailla ensimmäiseksi yöksi. Lupaamme hövelisti majoittaa heidät villaan, sillä siellähän on runsaasti tilaa ja upeat puitteet. Lentomme lähtee myöhään illalla ja saavumme Malagaan puolenyön jälkeen. Olemme tehneet diilin paikallisen suomalaisen taksiyrittäjän kanssa joka hakee meidät kentältä ja kuskaa muutenkin tarvittaessa lomamme aikana. Saavumme Villa Ingridiin ja seuraamme meille annettuja ohjeita avainten suhteen. Pienten alkuhankaluuksien jälkeen avaimet löytyvät ja astumme sisään. Menee tovi ennenkuin saamme valaistuksen osittain toimimaan. Pyrähtelemme hämärän hyssyssä sinne tänne ja teemme nopeat päätökset siitä, minkä makuuhuoneen kukin itselleen valikoi. Säntäämme ulos ja näemme kauniisti valaistun uima-altaan, jonka äärellä nautimme vielä drinkit ja vetäydymme sitten pikkuhiljaa väsyneinä nukkumaan. Odotamme aamua, jolloin näemme kaiken päivänvalossa ja täydessä loistossaan.

Heräämme kauniiseen auringonpaisteesseen ja samalla myös karmeaan todellisuuteen. Villan loistonajat ovat olleet ja menneet. Nahkasohva on menettänyt kiiltonsa ajat sitten ja kynttiläkruunujen säihke näkyy ikuisesti sammuneen. Siivojia ei ole käynyt talossa kymmenneen vuoteen ja on selvästi nähtävissa, että talon muutaman tulipesän hormien kautta on liuta lintuja käynyt mellastamassa osassa talon huoneista. Paksupölykerrös kuorruttaa kaikkia pintoja ja keskikerroksen sinänsä ihastuttavan ja erikoisen sisällä olevan pienen piazzan keskellä olevassa sisäuima-altaassa kelluu vihreässä vedessä vanha työrukkanen.....  Ruokailuryhmän ympärille kokoonnumme apeahkoissa tunnelmissa. Joku on keittänyt kahvit ja yövieraamme ovat jo jatkaneet matkaansa. Alamme pohtia kuinka on viisainta menetellä. Mallu tokaisee, että hän ottaa kyllä trollin alleen ja kävelee lähistöllä sijaitsevaan Hotelli Radisson Sassiin. Räjähdämme nauramaan, vaikka tuo ajatus kyllä tuntui juuri silloin erittäin houkuttelevalta. Päätämme soittaa henkilölle jonka kanssa on asian tiimoilta käyty keskusteluja aikaisemmin ja riennämme kiireen vilkkaa Mijas-golfiin, sillä tiiausaika painaa päälle. Koko kierroksen ajan yritämme yhteyttä vuokralle antaneeseen henkilöön ja lopulta tärppää. Hän on aivan ihmeissään väitteistämme ja vakuuttaa siellä käyneen siivojien panemassa paikat kuntoon. Hän lupaa vielä tutkia asiaa ja olla yhteydessä myöhemmin.

Taivaalle alkaa kerääntyä uhkaavan näköisiä sadepilviä ja pian tuleekin vettä kaatamalla. Raahaudumme litimärkinä klubille ja päätämme pienen kuivattelun jälkeen jäädä sinne syömään. Viiniä tilataan pöytään ja tunnelma on kaikesta huolimatta riehakas. Kun sitten saavumme takaisin talolle näemme kaksi isohkoa lintua istumassa ilmeisesti entisen kirjastohuoneen verhotankojen yläpuolella. Hätistelemme ne ulos ja lähdemme tutkimaan taloa tarkemmin. Huomaamme "piazzan" yhdellä seinustalla oven ja sen takaa löydämme tilan, jossa on paneloidut seinät ja yllätys, yllätys Helon saunakiuas, mutta ei lauteita ! Miehet testaavat välittömästi onko kiuas "hengissä" ja koska se raksahtaa tulille, niin päätämme roudata kolme keittiön tuolia lauteiksi ja kattilan sekä soppakauhan löylynheittoon. Saunomme siis melko eksoottisissa olosuhteissa ja välillä kipitämme uima-altaaseen vilvoittelemaan. Koska tämän "saunan" yhteydessä ei ole suihkua käymme peseytymässä kukin omissa kylpyhuoneissamme. Minä hyppään meidän kylpyammesuihkuun ensin. Kun olen saanut peseydyttyä kuuleen armotonta kiroamista makuuhuoneenpuolelta. Viemäri ei ollut jaksanut vetää siinä tahdissa, kun suihku "lauloi". Osa vedestä oli karannut makuuhuoneenpuolelle ja siitä alkoi sitten lattioiden kuivaus pyyhkein ja kaikin saatavilla olevin vettä hyvin imevin rätein ja rievuin. Lopulta istuimme taas saunapuhtaina keittiönpöydän ympärillä miettien mitä ihmettä voimme tehdä. Ilta alkoi hämärtyä. Sytytimme muutamat kynttilät, avasimme viinipullon, jos toisenkin ja lausuimme ponsia. Huomenna.  Huomenna sanotaan suorat sanat ja VAADITAAN paikalle siivoojia !

Uskon, että jo tiedätte kuinka tässä jutussä kävi. Yhteyshenkilöön ei saatu enää yhteyttä. Siivoojat eivät koskaan saapuneet. Pidimme palaverin ja päätimme siivota porukalla ne paikat talossa, joissa meidän oli pakko oleskella. Golfkierroksen jälkeen tuumasta toimeen ja sinä iltana tuntui jo paljon paremmalta. Aikaisemmin mainitsemieni lintujen lisäksi ausunnosta löytyi myös toinen, hyönteistä suurempi öttiäinen. Istumme iltaa ja yksi rouvista pistäytyy omassa makuuhuoneessaan. Hetken päästä kuuluu viiltävä huuto ja tiukka käsky miehen saapua välittömästi paikalle. Ryntäämme kaikki alakertaan ja löydämme rouvan tuolilta seisomassa. Wc:stä tulleessaan hän oli törmännyt gekkoon, joka oli paeta vilistänyt sängyn alle piiloon. Miehet aloittivat jahdin ja me rouvat olimme häsyssä mukana hiuskiinnepurkkiemme kanssa. Lisko saatiin kyörättyä ulos ja illanviettoa saatettiin jatkaa levollisin mielin.  Ainut hoidettu osa tästä kokonaisuudesta oli piha-alue. Ilmeisesti siellä on kiinteistönomistajan pakko palkata ulkopuolinen puutarhuri pitämään julkisivut kunnossa. Vaikka kaikki ei mennytkään kuten Strömsöössa, niin meillä oli kuitenkin todella hauska ja mukava loma. Näissä odottamattomissa tilanteissa omilla asenteilla on valtavan suuri merkitys. Kukaan meistä ei suostunut pahoittamaan mieltää näiden tapahtumien edessä, vaan päätimme tehdä sen minkä voimme ja unohtaa sen mille emme voineet mitään. Siksi kai lomamme onnistui kaikestahuolimatta todella hyvin. Ja HAUSKAA OLI.  Kun taksi tuli meitä viikonpäästä noutamaan ja oli aika painaa Villa Ingridin ovi lopullisesti kiinni, emme tunteneet minkäänlaista haikeutta. Jokainen meistä tuijotti taloa hetken, ja sitten ajoimme pois.