HELEÄÄ HELLUNTAITA

 

Ken muistaa vanhan sanonnan, "kellä ei ole heilaa helluntaina, niin ei myöskään koko kesänä!" Aloin funtsaamaan, että sanonta pitänee paikkansa. Uskomus tosin perustuu vain omakohtaiseen kokemukseeni.  Minulla kun  on ollut sama heila kesät, talvet jo pian kolmekymmentä vuotta. Ja niin sitä tuon "vanhan" heilan kanssa tämäkin päivä päätetään, joten tuleva kesä on turvattu.  

 

 

Kyllä tapahtuu luonnossa muutoksia ihan päivittäin, viikosta nyt puhumattakaan. Kielot eivät vielä ole kukassa, mutta lehdet jo hyvinkin komeina pistävät esiin maasta. Täällä Halssilassa on useita kielojen keräys paikkoja, joten kohta saa kimpun pöytään.

Norjanangervot ovat puhjenneet hentoiseen kukkaan tämän päivän aikana. Pensaisto ei ole vielä ihan täydessä loitossaan, mutta huomenna tai ylihuomenna voi tilanne olla jo ihan toinen. Harmi vain, ettei tämä kaunis pensas kuki kuin pari viikkoa....

Myös pihassa oleva vanha tammi on saanut hennot, vaalean vihreät lehtensä. Vielä perjantaina tästä ei näyttänyt olevan tietoakaan. Mikähän kumman taikayö se viime yö onkaan ollut ? Sillä..

...saman taikasauvan kosketus oli saanut Tuomenkin kukkimaan. Koko viikonlopun on ollut niin lämmintä myös yöllä, joten nyt on lähtenyt kasvut käyntiin sellaisella häipäkällä, että varmaan voisi nähdä kun silmut aukeavat, jos vain osaisi katsota.

  
Piharemontissa on ollut viikonloppu tauko. Raput alapihalta yläpihalle saatiin tähän pisteeseen perjantaina. Noiden harmaiden vallikievien kanssa temuaminen oli melkoinen urakka. Yksi kivi painoi niin paljon, että kaksi miestä sitä kivisaksien kanssa hiissasi paikoilleen. Siinäpä nyt ovat ja laatoitusta vaille.

Myös rinteeseen suunniteltujen istutusaltaiden rakentaminen on hyvällä mallilla. Viimeinen puuttu tuolta ylhäältä ja tietenkin mullat ja kasvit.

Mutta ei mitään niin hyvää, ettei jotain paahaakin. En ole enää täysin laskuissa mukana siinä, kuina monta punkkia on tytöistä nyt reilun viikon sisällä poistettu. Hetasta tänään kolme ja Malùsta toinen mokoma. Kaikkiaan pitkälle kolmattakymmentä luulisin. Tähän tulee muutos heti, kun saan trimmaajan taloon. Hän on nyt omien koiriensa kanssa ulkomailla näyttelyssä, mutta sovimme että kun sieltä palaa, niin pannaan kone käyntiin ja vedetän likat nakuiksi. Sen jälkeen vielä valeluliuos niskaan, niin jo on kumma jos vielä tarttuvat kiinni.

Minulle on kehittynyt ns. punkkisormenpäät. Vaikka turkit ovat tiheät ja vielä ruskeat, ettei näköhavaintoa voi niin helposti tehdä, niin sormihavainnon voi. Heitä kyllä näyttää jo selvästi ottavan päähän se kaiken aikainen tutkiminen ja tunnustelu sekä punkkilasson kanssa lähestyminen. Kiltisti kuitenkin antavat tehtävän suorittaa.  Toivottavasti nämä öttiäiset eivät ole ihan kaikkien sessujen riesana.

Kesän merkkejä bongaavat terveiset kaikille lukijoilleni :)