15.5.2013

POIKA KOTIIN !

Saattaa olla, että otsikointini vie teitä nyt hakoteille... En tarkoita Kanadamaljaa, vai mikä sen kiulun / potin nimi nyt onkaan, jota MM-lätkä aarenoilla parasta-aikaa metsästetään ?  Ei. Tarkoitan ihan todellista ihmistä, omaa poikaani. ( Tuon allaolevan kuvan ottamisesta on jo 23-vuotta )

 
Huomenna hän heittää Sierra Nevadan "juurella", Granadassa bägin selkäänsä ja suuntaa kohti kotimaata. Neljän kuukauden oleskelu Espanjassa on ainakin tältä erää ohi. Olen iloinen ja onnellinen siitä, että lapseni on pärjännyt maailmalla ja saanut runsaasti uusia kokemuksia, muistoja ja ennenkaikkea tilaisuuden kehittää itseään ja pelillisiä taitojaan golfin saralla aivan toisessa mittakaavassa, kuin se olisi tällä ollut mahdollista. Siitä olen kiitollinen äitinä myös häntä sponsoroineille tahoille.


 
Tässä on tarkoitus asua samankaton alla niin kauan kunnes tyttöystäväkin palaa takaisin Suomeen ja löytävät sen yhteisen mukavan pesänsä täältä. Tieto tästä lyhyehköstä yhteisasumisen hetkestä on saanut äiti-ihmisen touhuamaan. Aatostelin tässä vähän huvittuneena itsekin, että on vähän kuin joulua laittaisi. Mielessäni kun olen suunnitellut, että tuo ja tuokin täytyy tehdä ennen kuin Tatu tulee... Mutta onhan se hyvä että on näitä kimmokkeita ja syitä ryhtyä touhuamaan. Huomenna vielä siivous ja huoneen loppusilaus, joten tervetuloa kotiin Tatu !



Piharemontti on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että kivimateriaaleista osa on jo tullut ja asentaminenkin aloitettu. Olemassa olevia ja pihaan jääviä pensaita on leikattu ja oksasilppurilla hävitetty ( saa muuten näppärästi kuorikatetta juurille) Paljon on vielä tekemättä, mutta kaikki mitä nyt tapahtuu on sitä mieluisaa näkyvää muutosta, josta kokonaisuus alkaa pikkuhiljaa hahmottua.




Malù ja Heta alkavat alistua kohtaloonsa ja todeta, ettei sinne pihaan enää kumminkaan pääse revittelemään. Onneksemme olen löytänyt tästä lähistöltä uuden paikan, jossa voivat vapaana melskata ja kyllä he melskaavatkin. Metsäpolulla juostaan ihan täysiä ja sitten selätetään kaveri ja kieritään tantereella yhtenä mylläkkänä. Kesäkin on tullut ja kuuma, joten heinikossa huilaillaan ennen seuraavaa "otatusta". Tuollaisen leikkituokion jälkeen on niin mukavaa lähteä varsinaiselle kävelylenkille, kun ovat saaneet purkaa kaiken sen ylimääräisen latauksen ja höynötyksen. Hihnassa kävellää, kuin paremminkin koulutetut yksilöt.



Tätä leiskuntaa seuraa sitten tarkka päivittäinen punkkitsyyni. Malùlta on napsastu yksi- ja Hetalta neljäpunkkia nyt vajaan viikon sisällä. On meillä täällä Halssilassa näitä öttiäisiä ! Juuri viime viikolla kerroin blogissani lehtokotiloista ja nyt nämä. Mutta eipä voi mitään. Kesään näkyy kuuluvan muutakin, kuin ne kärpäset.

Terveisä siis täältä Iloisen odotuksen täyttävästä talosta. Piharemontin, punkkien ja lehtokotiloiden  keskeltä.




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti