Kyllä se nyt on jo täällä. Kesä ! Kauan odotettu, kauan kaivattu, lämmin ja lempeä vuodenaika. Joka päivä, kun luonnossa liikkuu huomaa jotakin uutta. Aluskasvillisuus rehevöityy, kukkia putkahtelee sinne ja tänne. On katseltavaa ja kuunneltavaa. Linnut laulavat ja pyrähtelevät oksistoissa. Kaislikoissa suhisee ja Tuomikin jo tuoksuu...
Olen huono tunnistamaan kasveja tai lintuja. En muista, että olisimme kouluaikana niitä tunnistamaan opetelleet, mutta eihän se toki myöhäistä ole vieläkään. Täytyy vain olla erityisen tarkkana. Tuon yllä olevan kuvan Lemmikit "tunnistin" kuvien perusteella Kevätkaihonkukkasiksi. Onneksi sain tietää, että nyt olen ns. väärillä vesillä. Toivottavasti vielä joskus törmään siihen kevätkaihoonkin.
Viime sunnuintaina osallistuin Naisten voimaannuttavan kirjoittamisen sunnuntaihin. En tienny etukäteen yhtään mitä odotettavissa on, joten oli mukava ja jännittäväkin päivä tiedossa. Kirjoittaminen on ollut minulle hyvä tapa purkaa ja selventää omia ajatuksia ja tunteita varsinkin silloin, kun kyseessä on ollut murheet tai ongelmat. Iloisena ja onnellisena on niin hyvää mieltä ja sisäistä rauhaa täynnä, että tuon kaltaiselle kirjoittamiselle ei ole tarvetta eikä aikaakaan.
Meitä siis istui saman pöydän ääressä päivän vetäjä sekä kahdeksan osallistujaa. Saimme mielenkiintoisia tehtäviä, jotka sitten yhdessä purettiin. Tekstejään ei ollut pakko pakko näyttää tai lukea, mutta kaikki me sen kuitenkin teimme. Ja minkälaisia tekstejä ! kuinka kauniisti ja osuvasti aseteltuja sanoja.... Olen joskus kuvitellut, että minäkin osaisin kirjoittaa jonkin verran. Tämä olettamus haalistui melkoisesti, kun kuuntelin mitä toiset saivat kohtalaisen lyhyellä paneutumisella aikaan. Kuinka rohkeaa heittäytymistä sanojen leikkiin ja kaihoon.
Vielä sunnuntai ei ollut kohdallani voimaannuttava. Olin suorastaan uupunut tuon kaiken jälkeen. Kokemus on ollut mielessäni hyvin vahvasti koko viikon. Monet asiat, jotka nousivat esiin tehtävien sisällöistä ovat mietityttäneet melkoisesti. Voima onkin kasvanut vasta viikon varella. Tätä halajan lisää. Olimme kaikki yhtämieltä siitä, että olisi kiva kokoontua uudelleen samalla porukalla. Muut olivat osallistuneet vastaaviin päiviin aikaisemmin ja olivat sitä mieltä, että olisi joskus hyvä kirjoittaa ennestään tutussa porukassa. Sovimme tapaamisen kesäkuulle. Odotan sitä innokkaana, sillä varmasti lähestymme kirjoittamisen virkistävää voimaa taas jostakin uudesta vinkkelistä.
Voimaannuttavia hetkiä itsekullekkin mieluisen tekemisen tai olemisen merkeissä :)
---- TUIRE ----
