Edellisestä blogikirjoituksestani on jo vierähtänyt lähes kaksi viikkoa. Olen sekä yllättynyt, että iloinen siitä, että täällä on kuitenkin käyty päivittäin kurkistelemassa. Tämä avaa mahdollisuuden ajatukseen siitä, että joku teistä saattaa jopa odottaa, olisinko saanut jotain uutta jo aikaiseksi. Kiitokset kaikille sinnikkäille lukijoilleni.
Tämä yllätys josta seuraavaksi kirjoitan, ei ole mikään mukava yllätys. Mutta, koska yllätyksiä on niin monenlaisia, näitä ikäviäkin, tulkoon tämäkin nyt kuitenkin kerrotuksi.
Olimme ystäväpariskunnan kanssa lomamatkalla Espanjassa. Taloon, jossa asuimme tunkeuduttiin yöllä ja kaikki rahamme varastettiin. Meiltä kaikilta, paitsi pojaltamme, jonka lompakko oli sängyllä peittojen alla. Kun selvisimme siitä ajatuksesta, että hyvin todennäköisesti tunkeutujat ovat suihkuttaneet makuuhuoneisiimme jotain tainnuttavaa tai unettavaa sprayta varmistaakseen sen, että emme herää kesken puuhastelun, aloimme pohtimaan tapahtunutta.
Ensinnäkin opimme sen, että ulkomailla on syytä olla tarkkana ja toimia ennakoiden. KAIKKI ovet, ikkunat ja muutkin sisääntulo reitit - niiden lukot ja salvat on syytä tutkia ennen nukkumaan menoa. Mikäli on mahdollista laskea suoja säleikköjä alas ( kuten tässäkin talossa olisi ollut mahdollista tehdä ) ne ON laskettava. Jos talossa tai asunnossa on hälytysjärjestelmiä ulkoalueille ( kuten tässäkin talossa oli ) on ne syytä kytkeä päälle. Elämme täällä melkoisessa lintukodossa ja olemme näiden asioiden kanssa todella sinisilmäisiä. Tosin emme tietenkään enää. Todellakaan. Näköjään nämä opetukset on otettava toisinaan vastaan ns. kantapäänkautta.
Yllättävää tässä kaikessa oli kuitenkin se, että voisinpa kutsua heitä jopa "herrasmiesvarkaiksi" Mikään elektroniikkaa, korut, luottokortit tai passit jätettiin rauhaan. Jotain hyvääkin siis. Olisi ollut melkoinen urakka alkaa kuolettamaan pankki- ja luottokortteja, etsimään yhteystietoja jne. mikäli kaikki rahaksi hyvinkin muutettavissa oleva olisi lähtenyt näiden vorojen matkaan.
Todella mieluinen yllätys sen sijaan kohtasi meitä saapuessamme matkalta kotiin viime tortaina aamuyöllä. Ensi kesänä pidettävien Jyväskylän Asuntomessujen ansiosta ( näin oletan ) on Jyväskylän kaupunki päättänyt "pestä kasvojaan". Puita on kaadettu sieltä ja täältä. Ja siis myös täältä. Aivan mahtava juttu. Kun lähes kolmetoista vuotta sitten rakensimme tämän talomme oli meillä lähes esteetön näkyvyys järvelle. Näiden vuosien aikana puusto on kasvanut ja reuhahtanut niin paljon, että järvi on vain pilkistellyt sieltä täältä. Nyt saamme siis jälleen ihailla paitsi järvimaisemaa myös kaupungin silhuettia, joka näyttäytyy hyvin kauniina varsinkin iltaisin, kun kaikki ne lukuisat valot syttyvät.
Olin LCN-rakennekynsi koulutuksessa, ja nuo yllä olevat kynnet ovat minun tekemäni. Olen niistä suoraan sanottuna - HEMMETIN YLPEÄ. Ensimmäiseni ! Odotan malttamattomana kolutukseen kuuluvaa aloituspakettia saapuvaksi. Tilaisin lisäksi joitakin täydennyksiä, jotta pääsen heti tekemään uutta ja harjoittelemaan sekä opettelemaan lisää. Olen hyvin, hyvin, HYVIN onnellinen siitä, että lähdin koulutukseen. Olen kertonut itselleni sellaista tarinaa, etten pidä mistään pikkutarkasta näpräämisestä, vaan että olen laajojen linjojen tekijä. Tulipa sitten tämäkin ajatus vesitettyä heti kerta heitolla. Pikkutarkka työ on todella antoisaa, jos aihe ja tekeminen kiinnostaa.
Mielessäni on paljon ideoita tällä genrellä ja aion ne myös toteuttaa. Kerron lisää, kunhan aika koittaa....
Yllätykset jatkuvat. Sain eilen ystävältäni viestin, että kummipojallemme ja hänen avovaimolleen on syntynyt poikavauva. Pienokainen tulla tupsahti tähän maailmaan hieman etuajassa ja sopivasti isanpäivän aamuna. Onnea vielä koko perheelle :)
Malù on sitkeä sissi, joka meinasi yllättää..... Lomamatkamme aikana tytöt olivat vetäytyneinä maaseuden rauhaan. ( Koirahoitolassa ) Maikku on ketkuillut ruoan kanssa, eikä ole suostunut syömään, ellen istu hänen vieressään ruokailun ajan. Malùlla oli aivan MAHDOTON nälkä, kun haimme heidät kotiin. Kippo tyhjeni saman tien ja hän oli jo pääedellä menossa Hetan kupille.. ( Normaalisti tilanne on päinvastoin )
Pariin päivään kotiin saapumisemme jälkeen seuraani ruokaillessa ei ehditty kaivata, niin kiire oli tyhjentää astia. No - nyt olemme pikkuhiljaa palailemassa vanhaan järjestelyyn. Seuraani vaaditaan jälleen. Mutta. Onhan minulla toki aikaa istua kaksi kertaa päivässä lattialla ja katsoa kun neiti syö.
Toivon teille kaikille niitä mukavia yllätyksiä alkaneelle viikolle.
------- Tuire -------
Tämä yllätys josta seuraavaksi kirjoitan, ei ole mikään mukava yllätys. Mutta, koska yllätyksiä on niin monenlaisia, näitä ikäviäkin, tulkoon tämäkin nyt kuitenkin kerrotuksi.
Olimme ystäväpariskunnan kanssa lomamatkalla Espanjassa. Taloon, jossa asuimme tunkeuduttiin yöllä ja kaikki rahamme varastettiin. Meiltä kaikilta, paitsi pojaltamme, jonka lompakko oli sängyllä peittojen alla. Kun selvisimme siitä ajatuksesta, että hyvin todennäköisesti tunkeutujat ovat suihkuttaneet makuuhuoneisiimme jotain tainnuttavaa tai unettavaa sprayta varmistaakseen sen, että emme herää kesken puuhastelun, aloimme pohtimaan tapahtunutta.
Ensinnäkin opimme sen, että ulkomailla on syytä olla tarkkana ja toimia ennakoiden. KAIKKI ovet, ikkunat ja muutkin sisääntulo reitit - niiden lukot ja salvat on syytä tutkia ennen nukkumaan menoa. Mikäli on mahdollista laskea suoja säleikköjä alas ( kuten tässäkin talossa olisi ollut mahdollista tehdä ) ne ON laskettava. Jos talossa tai asunnossa on hälytysjärjestelmiä ulkoalueille ( kuten tässäkin talossa oli ) on ne syytä kytkeä päälle. Elämme täällä melkoisessa lintukodossa ja olemme näiden asioiden kanssa todella sinisilmäisiä. Tosin emme tietenkään enää. Todellakaan. Näköjään nämä opetukset on otettava toisinaan vastaan ns. kantapäänkautta.
Yllättävää tässä kaikessa oli kuitenkin se, että voisinpa kutsua heitä jopa "herrasmiesvarkaiksi" Mikään elektroniikkaa, korut, luottokortit tai passit jätettiin rauhaan. Jotain hyvääkin siis. Olisi ollut melkoinen urakka alkaa kuolettamaan pankki- ja luottokortteja, etsimään yhteystietoja jne. mikäli kaikki rahaksi hyvinkin muutettavissa oleva olisi lähtenyt näiden vorojen matkaan.
Todella mieluinen yllätys sen sijaan kohtasi meitä saapuessamme matkalta kotiin viime tortaina aamuyöllä. Ensi kesänä pidettävien Jyväskylän Asuntomessujen ansiosta ( näin oletan ) on Jyväskylän kaupunki päättänyt "pestä kasvojaan". Puita on kaadettu sieltä ja täältä. Ja siis myös täältä. Aivan mahtava juttu. Kun lähes kolmetoista vuotta sitten rakensimme tämän talomme oli meillä lähes esteetön näkyvyys järvelle. Näiden vuosien aikana puusto on kasvanut ja reuhahtanut niin paljon, että järvi on vain pilkistellyt sieltä täältä. Nyt saamme siis jälleen ihailla paitsi järvimaisemaa myös kaupungin silhuettia, joka näyttäytyy hyvin kauniina varsinkin iltaisin, kun kaikki ne lukuisat valot syttyvät.
Olin LCN-rakennekynsi koulutuksessa, ja nuo yllä olevat kynnet ovat minun tekemäni. Olen niistä suoraan sanottuna - HEMMETIN YLPEÄ. Ensimmäiseni ! Odotan malttamattomana kolutukseen kuuluvaa aloituspakettia saapuvaksi. Tilaisin lisäksi joitakin täydennyksiä, jotta pääsen heti tekemään uutta ja harjoittelemaan sekä opettelemaan lisää. Olen hyvin, hyvin, HYVIN onnellinen siitä, että lähdin koulutukseen. Olen kertonut itselleni sellaista tarinaa, etten pidä mistään pikkutarkasta näpräämisestä, vaan että olen laajojen linjojen tekijä. Tulipa sitten tämäkin ajatus vesitettyä heti kerta heitolla. Pikkutarkka työ on todella antoisaa, jos aihe ja tekeminen kiinnostaa.
Mielessäni on paljon ideoita tällä genrellä ja aion ne myös toteuttaa. Kerron lisää, kunhan aika koittaa....
Yllätykset jatkuvat. Sain eilen ystävältäni viestin, että kummipojallemme ja hänen avovaimolleen on syntynyt poikavauva. Pienokainen tulla tupsahti tähän maailmaan hieman etuajassa ja sopivasti isanpäivän aamuna. Onnea vielä koko perheelle :)
Malù on sitkeä sissi, joka meinasi yllättää..... Lomamatkamme aikana tytöt olivat vetäytyneinä maaseuden rauhaan. ( Koirahoitolassa ) Maikku on ketkuillut ruoan kanssa, eikä ole suostunut syömään, ellen istu hänen vieressään ruokailun ajan. Malùlla oli aivan MAHDOTON nälkä, kun haimme heidät kotiin. Kippo tyhjeni saman tien ja hän oli jo pääedellä menossa Hetan kupille.. ( Normaalisti tilanne on päinvastoin )
Pariin päivään kotiin saapumisemme jälkeen seuraani ruokaillessa ei ehditty kaivata, niin kiire oli tyhjentää astia. No - nyt olemme pikkuhiljaa palailemassa vanhaan järjestelyyn. Seuraani vaaditaan jälleen. Mutta. Onhan minulla toki aikaa istua kaksi kertaa päivässä lattialla ja katsoa kun neiti syö.
Toivon teille kaikille niitä mukavia yllätyksiä alkaneelle viikolle.
------- Tuire -------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti