VOIMAA LUONNOSTA JA SANOISTA

Kyllä se nyt on jo täällä. Kesä ! Kauan odotettu, kauan kaivattu, lämmin ja lempeä vuodenaika. Joka päivä, kun luonnossa liikkuu huomaa jotakin uutta. Aluskasvillisuus rehevöityy, kukkia putkahtelee sinne ja tänne. On katseltavaa ja kuunneltavaa. Linnut laulavat ja pyrähtelevät oksistoissa. Kaislikoissa suhisee ja Tuomikin jo tuoksuu...

Olen huono tunnistamaan kasveja tai lintuja. En muista, että olisimme kouluaikana niitä tunnistamaan opetelleet, mutta eihän se toki myöhäistä ole vieläkään. Täytyy vain olla erityisen tarkkana. Tuon yllä olevan kuvan Lemmikit "tunnistin" kuvien perusteella Kevätkaihonkukkasiksi. Onneksi sain tietää, että nyt olen ns. väärillä vesillä. Toivottavasti vielä joskus törmään siihen kevätkaihoonkin.

Viime sunnuintaina osallistuin Naisten voimaannuttavan kirjoittamisen sunnuntaihin. En tienny etukäteen yhtään mitä odotettavissa on, joten oli mukava ja jännittäväkin päivä tiedossa. Kirjoittaminen on ollut minulle hyvä tapa purkaa ja selventää omia ajatuksia ja tunteita varsinkin silloin, kun kyseessä on ollut murheet tai ongelmat. Iloisena ja onnellisena on niin hyvää mieltä ja sisäistä rauhaa täynnä, että tuon kaltaiselle kirjoittamiselle ei ole tarvetta eikä aikaakaan.

Meitä siis istui saman pöydän ääressä päivän vetäjä sekä kahdeksan osallistujaa. Saimme mielenkiintoisia tehtäviä, jotka sitten yhdessä purettiin. Tekstejään ei ollut pakko pakko näyttää tai lukea, mutta kaikki me sen kuitenkin teimme. Ja minkälaisia tekstejä ! kuinka kauniisti ja osuvasti aseteltuja sanoja.... Olen joskus kuvitellut, että minäkin osaisin kirjoittaa jonkin verran. Tämä olettamus haalistui melkoisesti, kun kuuntelin mitä toiset saivat kohtalaisen lyhyellä paneutumisella aikaan. Kuinka rohkeaa heittäytymistä sanojen leikkiin ja kaihoon.

Vielä sunnuntai ei ollut  kohdallani voimaannuttava. Olin suorastaan uupunut tuon kaiken jälkeen. Kokemus on ollut mielessäni hyvin vahvasti koko viikon. Monet asiat, jotka nousivat esiin tehtävien sisällöistä ovat mietityttäneet melkoisesti. Voima onkin kasvanut vasta viikon varella. Tätä halajan lisää. Olimme kaikki yhtämieltä siitä, että olisi kiva kokoontua uudelleen samalla porukalla. Muut olivat osallistuneet vastaaviin päiviin aikaisemmin ja olivat sitä mieltä, että olisi joskus hyvä kirjoittaa ennestään tutussa porukassa. Sovimme tapaamisen kesäkuulle. Odotan sitä innokkaana, sillä varmasti lähestymme kirjoittamisen virkistävää voimaa taas jostakin uudesta vinkkelistä.

   

Voimaannuttavia hetkiä itsekullekkin mieluisen tekemisen tai olemisen merkeissä :)

                                   ----  TUIRE ----

NELJÄ PÄIVÄÄ PARIISISSA

Neljässä päivässä ennättää yllättävän paljon, kun kohteet on valittu etukäteen ja suunnitelmassaan pitäytyy. Muutamassa päivässä tuosta ihanasta kaupungista on nähnyt vain pintaraapaisun verran, mutta se on riittävästi aistiakseen suurkaupungin sykkeen ja sen kansainvälisen tunnelman. Kierrelläkseen kuuluisimmat nähtävyydet, istuakseen viinilasilliselle yhteen kaupungin lukuisista kahviloista tai tehdäkseen ostoksia. Kahvilakulttuuri on kaupungissa silmiin pistävän vireää ja niitä on ihan mahdottoman paljon. Arviolta piirakkavuoan kokoisen pöydän edessä, olkapäät yhdessä istuimme mekin useita kertoja itseämme virkistämässä. Näytti siltä, että pariisilaiset nauttivat kaikki ateriansa "ulkona". Varsinkin iltaisin vapaiden paikkojen löytäminen teetti vähän enemmän töitä.

Eiffeltorni, joka on avattu yleisölle vuonna 1889 on Pariisin symboli ja Ranskan suosituin matkailukohde. Se sijaitsee Champ de Mars nimisellä puistoalueella Seinen etelärannalla. Saavuimme aluelle puolenpäivän tienoilla ja se oli ehdottomasti liian myöhään, sillä emme olleet halukkaita jonottamaan pääsystä torninhuipulle. Toisaalta alueella käyskentely ja tornin näkeminen läheltä oli jo riittävän vaikuttava kokemus.

Tähän kultaiseen teokseen törmäsimme sattumalta, runsaan kilometrin päässä Eiffeltornista. Kyseessä on alunperin Vapauden liekiksi nimetty teos, joka tänäpäivänä tunnetaan paremmin Prinsessa Dianan
muistomerkkinä. Se sijaitsee täsmälleen sen alikulkusillan pohjoispäässä Seinen rannalla, jossa prinsessan hengen vaatinut auto-onnettomuus tapahtui.

Montmartrella, Pariisin korkeimmalla kukkulalla sijaitsee katollinen kirkko nimeltään Sacré-Coeur, sieltä avautuu uskomattoman upea panoraama maisema koko kaupungin ylle. Heti kirkon alapuolella on laaja viheralue nurmikenttineen ja kukkaistutuksineen. Tästä ympäristöstä pidin erittäin paljon.

Vain kivenheitonpäässä kirkosta olevalla aukiolla työskentelee kymmeniä katutaiteilijoita maalaten mm. muotokuvia ja karikatyyrejä malleiksi asettuneista turisteista.  1900-luvun alussa Montmartrella työhuonettaan ovat pitäneet myös Picasso, Renoir, Van Gogh ja Monet. Nautimme maittavan ja kiireettömän lounaan yhdessä alueen monista ravintoloista. Ruokailun jälkeen jaksoi taas pistää töppöstä toisen eteen ja jatkaa matkaa seuraavaan kohteeseen.  

Kun laskeudutaan kukkulalta alas löytyy lähistöltä varsin kuuluisa kaupunginosa nimeltään Pigalle. Se on tunnettu seksikaupoistaan ja ilotaloistaan. Silmiimme osui myös erotiikkamuseo, johon emme kuitenkaan käyneet lähemmin tutustumassa. Emme myöskään päässeet tämän maailman kuulun Moulin Rougen ( Punainen Mylly ) mylly kabaree esitykseen. Liput esitykseen maksavat alkaen 112,00 € ja ovat viikonloppuisin loppuunmyytyjä useiksi kuukausiksi eteenpäin.

Pariisia on luonnehdittu myös romanttiseksi, rakastavaisten kaupungiksi. Kun on matkalla siskonsa kanssa, ei tätä puolta tullut ajatelleeksi, ennen kuin törmäsi näihin lemmenlukkoihin. Tässä olikin lukkoa, lukon päällä. Tämän havainnon tehtyämme huomasimme Seinen ylittävillä silloilla muuallakin näitä ikuisen rakkauden symboleja.

   

Viimeisenä päivänä vierailimme Louvressa. Se on käsittämättömän suuri ! Ja siellä on mielettömän paljon nähtävää. Sisääntuloaulassa jaetaan karttoja, joiden mukaan oli helppo suunnistaa. Ilman näitä karttoja sieltä olisi mahdoton löytää etsimäänsä. Selvitimme heti mistä löytyy museon kuuluisin teos, Monalisa ja lähdimme suuntaamaan sitä kohti. Olimme paikalla jo varhain, joten vältyimme mahdottomalta jonottamiselta museoon sisälle. Pari tuntia myöhemmin, emme olisi päässeet katsomaan tuota kuuluisaa taulua niin läheltä, kuin nyt pääsimme. Osaltamme huomasimme, että ihmisen mieli ja silmä pystyy vastaanottamaan vain murto-osan siitä runsaudensarvesta, joka olisi tarjolla ollut. Louvrea on mahdotonta kiertää yhdessä päivässä. Tuo ylläoleva maalaus, kuten moni muukin pisti ihmettelemään kuinka joku voi olla niin uskomattoman taitava. Tästä kuvasta ei valitettavasti käy ilmi, kuinka eläviltä nuo maalauksen ihmiset näyttivät. Kuinka Upea ja hehkuva oli väritys ja kuinka hohtavaa silkki. Tuon ajan maalaustarvikkeet ja värit.... olivat arvatenkin jotain muuta, kuin mitä on nykyisin saatavilla.  

Hyvin hämmentävä rakennus kaikkien muiden vanhojen rakennusten keskellä on tämä Pompidoukeskus, Pariisin nykytaiteen museo. Kun sitä katsoo, tulee ensimmäisenä se vaikutelma, että rakentaminen on vielä pahankerran kesken.... Näin ei kuitenkaan ole. Rakennuksen takana on isohko aukio, jossa on useita ravintoloita, suihkulähteitä ja myymälöitä. Ja sitten lopulta, kun kaupunkia ajattelee, niin se kuitenkin sinne erikoisesta ulkoasustaan huolimatta erittäin hyvin sopii.

Kaupunki on pullollaan ostosmahdollisuuksia. Liikkeitä löytyy laidasta laitaan ja tarjolla on jos jotakin. Yleensä en ole juuri matkamuistomyymälöissä viihtynyt, mutta tällä reissulla niissäkin tuli paljon kierreltyä ja jotakin myös ostettua. Löysimme Montmartrelta yhden kivan pikku putiikin, jossa oli oikein mukavia ja mieleisen oloisia vaatteita. Sieltä lähti yksi pusero matkaan ja kun sanoin myyjättärelle, että nyt on aika lähteä kohti hotellia ja shoppailut saavat jo riittää, niin hän hymyili levesti, nyökkäsi ja sanoi "this is Paris" !!

Kroppa on ollut jo useita päiviä Suomessa, mutta mieli tuntuu olevan vieläkin jonkin verran Pariisissa. Tämä oli niin mukava reissu, että huomaan selvästi kuinka siitä on saanut virtaa ja energiaa,  

Tekee todella hyvää käydä tuulettamassa itseään muissa maisemissa. Olen taas monta kokemusta ja muistoa rikkaampi.