HERÄÄMISIÄ

Nyt minua vähän tympäisee. Olen viime aikoina heräillyt useita kertoja yössä, keitellyt neljän aikoihin kahvit ja mennyt sitten takaisin sänkyyn. Eikä syynä ole edes valon määrän lisääntyminen.
Kun yö uni on katkonaista, niin tietäähän sen, miltä päivällä tuntuu... siis väsyttää...väsyttää...
Eilen ja tänään on sitten tuntunut siltä, että olen tulossa kipeäksi. Ja minuun kun ei hevillä kuume nouse, niin nyt täällä kärvistellään, koska juilii sieltä ja pakottaa täältä. Pysynpä nyt tämän päivän täällä sisätiloissa ja lepään ja juon kuumaa ja toivon parasta. Toivottavasti en ensiyönä heräile kesken unien.

Heräämisiä on tapahtunut myös luovuuden saralla. Olen löytänyt sisäisen askartelijani :) Meillä syötiin joulunaikaan Lidlin De Luxe tuotteita. Mieheni toimi tässä innokkaana esimaistelijana. Creme Bruleeta tuli ostettua useampi pakkaus. Lasisia purkkeja kertyi mukava määrä ja niiden parissa olen nyt ähräillyt. Helmet, "timantit ja sydämet. Nauhat ja kankaat. Olen niitä liimaillut ja sommitellut. Mukavaa puuhaa ja toivottavasti kehittää sorminäppäryyttä. Se ei olisi ollenkaan haitaksi kynsiä tehdessä.

Heräsin myös siihen, että vanhaakin voi tuunailla. Siispä tämä jo aikaisemmin hankkimani sydän, jossa alkuperäisesti vain tuo carpe diem teksti sai seurakseen vähän muutakin. Tätä menoa kai minustakin tulee "harakka" eli kaikki mikä kiiltää on IHANAA...

Ja heräämiset sen kuin jatkuvat. Minulla on jo vuosia ollut rakennekynnet ja malli ollut kulmikas. Nyt menin tämän oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja pyysin Stiletot ! Tiedä vaikka hurahtaisin vielä käyttämään stilettokorkkareitakin... ( no ei ehkä kuitenkaan ).

Sitten on vielä tämä myöhäisherännäinen. Amaryllikseni, joka piti itsensä tiiviisti supussa joulun ja uuden vuoden ja loppiaisenkin. Nyt loppuviikolla se oli räväyttänyt kukintonsa auki ja hyvä niin. Onhan se mukava katsella Amarylliksen kukkaa nytkin.

 

Ja heräsihän se luontokin viimein. Nimittäin talveen, kuten tammikuussa pitääkin.

 

Hyviä heräämisiä toivotellen

 

Tuire

SUNNUNTAIPÄIVÄN RATOKSI

Näin sunnuntaipäivän ratoksi päätin toteuttaa olohuoneen värimaailman muutoksen. Mieheni ei ollut tästä aivan yhtä ilahtunut, sillä delegoin verhojen vaihto session hänelle. Mussutusta kuului jonkin verran siitä, kuinka hän oli luullut vuosi sitten ostamieni verhojen olleen enemmän tai vähemmän pitempiaikainen ratkaisu.  Imuroin entistä ponnekkaammin sohvatyynyjä ja totesin hänen luulleen väärin ! Voi noita miehiä.... "vanhat koiratkaan" eivät ole vielä tajunneet, että naisella on oikeus muuttaa mieltään :)

Nyt näyttää paljon seesteisemmältä ja sopivammalta uuden vuoden alkuun. Ja mitäpä noita olemassa olevia kretonkeja kaapeissa säilyttelee. Eikös se ole paljon parempi vaihtoehto, että kaikkea hankkimaansa tulee käytettyä. Olen aina ollut juuri näiden verhojen suhteen varsinainen kierrättäjä. Nämäkin verhot on aikanaan ostettu aivan eri tilaan tässä talossa, mutta eipä ne hullummalta tässäkään näytä.

 
Kierrätystä tulee harrastettua myös taulujen ja koriste-esineiden kanssa. Tässä tapauksessa takan yläpuolella oleva taulu sai lähtöpassit ja tilalle asetin makuhuoneessamme olleen peilin.

Luonto on jälleen kerran näyttänyt mahtiaan ja kauneuttaan. Tänään iltapäivällä täällä paistoi aurinko ja lämmintäkin oli.

Pihassa nurmikko viheriö, mutta en edes uskalla ajatella, kuinka käy, jos nyt paukasee kunnon pakkaset ja ei ole lunta. Voi olla, ettei nurmikko viheriö sitten, kun sen oikeasti pitäisi.

Eilen otin tyttöjen iltalenkille kameran mukaan. Käyskentelimme rantaraittia sorsia moikkaamaan lauhdevesialtaalle ja takaisin. Tämä pieni lammikko, joka pilkisteli risun takana matkan varrella houkutti minua ottamaan kuvan. Vasta siirrettyäni sen tänne koneelle huomasin että sehän on sydänlätäkkö ! näitä aina välillä eteeni tulee. Sydämiä miten milloinkin.

Moottoritien ylittävä silta on ihanteellinen valokuvauspaikka kaupunkiin. Siinä kohtaan pysähdyimme mennen tullen kuvia napsimaan. Tytöt asettuivat kiltisti odottamaan, kun sanoin, että äiti ottaa kuvan :)

Onneksi meillä on jo muutenkin tilanne niiden juoksujen osalta rauhoittunut. Pienimuotoista riekkumista on toki edelleen, mutta se kaikista villein vaihe on nyt kuitenkin takanapäin.

Mukavaa loppiaista. Toivottavasti aurinko paistaa myös huomenna. Se antaa niin selvästi lisää virtaa
ja koska joka tapauksessa edessä on vielä pitkä talvi niin virtaahan tarvitaan.


                                                     ----  TUIRE ---- 

HYVÄN OLON LÄHTEILLÄ

Olen saanut herätyksen. Tämä ei ole liikaa sanottu, sillä olin viime tiistaina kuuntelemassa luentoa, joka ei varmaan jättänyt ketään kylmäksi. Täällä Jyväskylässä, A-sali oli ääriään myöten täynnä
( mahtuu 580 henkilöä ), kun todellinen hyvän olon lähtettiläs Paula Heinonen, puhui ravinnon merkityksestä hyvinvoinnin osatekijänä.

Olen kuunnellut häntä ensimmäisen kerran radiosta, ollessaan Juha Vuorisen aisaparina Terveyden Tukipilarit- ohjelmassa. Heidän keskinäinen kemiansa sekä aiheen käsittelyn letkeä ote on pitänyt hyvin kuulolla. Sitten huomasin paikallisen Life-luontaistuotemyymälän ikkunassa ilmoituksen hänen vierailustaan Jyväskylään. Laitoin päivän heti allakkaani muistiin. Sain houkuteltua myös mieheni mukaan ja olimme molemmat vaikuttuneita. Kotona heräsi asiasta paljon keskustelua ja muutoksiakin ravinnon suhteen on jo tehty.

Yleensä puhutaan sydämen ja verisuoniston hyvin voinnista. Paula Heinonen puhuu toimivan suoliston merkityksestä. Hänen mukaansa suolisto on viisas elin. Olen kuulemani jälkeen täsmälleen samaa mieltä.

Tuo kolmetuntinen mennä hurahti kuin siivillä. Hänellä on erittäin vauhdikas ja kansantajuinen tapa ilmaista vaikeitakin asioita. Huumoria ja lempeyttä unohtamatta. Sanalla sanoen hän on LOISTAVA esiintyjä. Suosittelen kaikille, jotka ovat kiinnostuneita aiheesta. Suosittelen myös kaikille teillekin, jotka ette ole, sillä viimeistään luennon jälkeen kiinnostuksenne on herätetty.

  

Viikko on ollut hyvin kaunis ja lämmin. Maisema on kultaantunut ja oikein hehkunut auringonpaisteessa. Pihassamme oleva vanha tammi kellastui yhdessä yössä. Tänään alkoi varsinainen lehtisade... ette uskokkaan, kuinka valtava määrä yhdessä tammessa on lehtiä. Se tietää haravointia, haravointia ja haravointia.

 
Ja kyllä. Ensimmäisiä valoja olen jo ripustellut ja asetellut tunnelmaa luomaan. Kynttelikkökin nököttää jo keittiöni ikkunassa. Tämä pallovalo on uusin hankintani. Meillä on täällä Jyväskylässä aivan ihana huonekaluliike, Kaluste Ojala. Siellä voisi viettää vaikka kokonaisen päivän. Huonekalujen lisäksi sieltä löytyy erittäin laaja tarjonta kaikkea kaunista sisustustavaraa joka viimeistelee kokonaisuudet.

Tätä valosarjaa on saatavana useissa eri väriyhdistelmissä. Huomasin muuten Vain Elämää -ohjelmaa katsoessani, että samanlainen valosarja, eri värisenä tosin, kekotti sen tilan ikkunassa, jossa ruokailevat ja esittävät kaikki biisit ! Hyvältä näytti myös niissä väreissä.

Viikonlopulle on luvattu aurinkoista ja lämmintä. Suunnitelmiimme kuuluu käydä laittamassa mökki talviunille. Ulkoilua ja luonnonrauhaa on siis tiedossa meillä. Kerroin jo Malùlle ja Hetalle, että huomenna mennään mökille jossa pääsette sitten uimaan. Molempien pää keikkui puolelta toiselle ja ruskeat silmät katsoa napittivat tiiviisti omiani. Malù oli jo vähällä rientää samantien ovelle, mutta älykkäänä koirana jäi paikoilleen, kun sanoin painokkaasti, että huomenna ! ;)    

Näiden ruusujen myötä haluan kiittää teitä kaikkia, jotka olette käyneet tätä blogiani lukemassa. Huomasin, tässä muutama päivä sitten, että vuosi on näissä merkeissä vierähtänyt ja yhtä jos toista tänä aikana tapahtunut. Tarinointi jatkuu. On tuntunut niin mukavalta, kun olen huomannut, ettei tarvitse ihan vain omaksi ilokseen kirjoitella.


                                        Kaunista, rentoa ja iloista viikonloppua

PS. ja hellikäähän sitä viisasta elintänne - suolistoa ! 

VÄRIÄ ELÄMÄÄN

Olen saanut väriä elämäänI sekä aineellisesti, että aineettomasti. Aineellista puolta ajatellen se tarkoittaa sitä, että kotiimme on hankittu pieniä mukavia uusia juttuja. Piristäviä sekä lämpöisiä värejä syksyyn ja talveen. Aineettomalla puolella taas takana on rattoisa viikonvaihde ystävien kanssa Tahkolla.

Kotini alkoi näyttäytymään näin syksynkorvalla jotenkin hyvin vaalean-, haalean- pelkistetyltä. Muutama viikko sitten osui Deco Storessa silmiini kangas, jonka saatoin nähdä heti uutena väripilkkuna olohuoneemme sivuikkunoissa.

Ja siellä ne nyt sitten ovat. Punaiset sivuverhot, jotka toivat heti omanlaistaan särmää huoneeseen. Kyytipojaksi vielä kaksi uutta sisustustyynyä ja jo vain - ei ole haaleudesta ja vaaleudesta tietoakaan.

Jos ei tämä puoli miellytä silmää niin voin kääntää toisen puolen esiin....

Näin tulee vaihtelua olohuoneen tunnelmaan aika pienellä tempulla. Toinen tyynynpäällinen toimii samalla periaatteella.

Mikäli sattuisi käymään niin, että hurahdan pinkkiin sisustusmielessä, niin yläpuolella olevassa tyynyliinassa on pinkkiä vain pienoinen ripaus, mutta tässä alemmassa jo aimoannos enemmän.

 

Tämä alkaa olla jo sitä aikaa kun tekee mieli sytytellä kynttilöitä. Ihastui tuohon kuviointiin ja tietenkin myös väriin.

 

Viikonloppu Tahkolla oli todella mukavaa vaihtelua ja sää suosi lauantaista golf-kierrosta mukavassa seurassa. Osallistuimme ystäväpariskunnan kanssa siellä järjestettyy parikilpailuun. Meillä ei menestystä ollut, kun sorruimme virheisiin viimeisellä reiällä, mutta ystävämme pääsivät pokkaamaan toisen palkinnon. Kilpailumaksuun sisältyi buffeeillallinen El Monte ravintolassa ja olipa siellä ns. "suunmukaista" ruokaa.  Suosittelen lämpimästi.

Nuo ruusut sain ystäviltä, kun lauantaina  kilisteltiin syntymäpäiväni kunniaksi. Seurustelua, saunomista, hyvää ruokaa ja hauskaa tekemistä kauniissa maisemissa.....mukavia muistoja....

Ikeasta tarttui mukaan vähän muutakin, kuin tuo kynttilä, mutta tehtäköön siitä oma juttunsa joskus myöhemmin.

                                        Mukavia muistoja ja piristystä arkeen - teille kaikille !

                                                                           TUIRE

PIENTÄ SÄÄTÖÄ

Siitä tuli sittenkin totta. Makuuhuoneemme muutti yläkerrasta alakertaan ja ratkaisun edut tulevat vielä esiin tässä lähikuukausien aikana.

Koirat eivät selvästikään tästä muutoksesta pitäneet. Olivat pari päivää suorastaan möksöllään. Haaveilevia katseita luotiin yläkerran suuntaan, mutta nyt on jo pöly laskeutunut. Vallitsevaan tilanteeseen on siis sopeuduttu. Illan tullen he taapertavat oikeaan kohteeseen ja käpertyvät tyytyväisen oloisina viereemme nukkumaan.

Kevään ja kesän valoisat illat ja yöt, niin ihania ja odotettuja kuin ovatkin, saavat aina omat "horisonttini" vähän sekaisin. En millään malta mennä ajoissa nukkumaan ja kuitenkin herään jo kukon laulun aikaan. Yöunet jäävät aivan liian lyhyiksi ja sehän tietää sitä, että päivällä ollaan jossain vaiheessa silmät ristissä.

 Nyt on uudessa makuuhuoneessa vain yksi ikkuna, edellisen kolmen sijaan, joten valon määrä on helpommin hallitavissa. Joka - toivottavasti - takaa paremmat ja pidemmät yöunet.

 

Huoneen sisustuksen päävärit ovat nyt täysin aikaisemmasta poiketen musta ja harmaa. Jonkilaista väripilkkua lähdin siksi haeskelemaan. Edullisin ja vaivattomin tapa oli hankkia uudet sisustustyynyt ja torkkupeitto. Ne löytyivätkin sitten Jyskistä (takana olevat). Keltainen  on väri jota en oikeastaan ole aikaisemmin käyttänyt lainkaan, mutta  nyt se tuntui niin omalta, että ostin keltaiset tyynyt myös olohuoneen sohvaan. Nämäkin hyvän tarjouksen innoittamana Askon sisustuspäiviltä viime lauantaina.

Yksi asia johtaa usein toiseen. Tämä huoneiden muutto operaatio synnytti myös pähkäilyn taulujen uudelleen sijoittelusta.Olin hankkinut aikaisemmin pari canvastaulua, joille se sopivin paikka on ollut vähän hakusessa. Tämäkin taulu sai muuttaa olohuoneesta makuuhuoneeseen.

 

Tuon herätyskellon hankin siksi, että se toi mieleeni muistoja menneiltä ajoilta. Meillä oli samanlainen vekkari silloin, kun asuin vielä kahdestaan äitini kanssa.

 Tähän kun virittää hälytyksen päälle, niin ei tarvitse arvuutella herääkö soitantaan vaiko ei. Sen ääni on niin rämisevä, vaativa ja voimakas, että ellei herää, niin sitten nukkuu jo ikuista unta.  

 

 

Pienellä säätämisellä voi siis saada virkistäviä muutoksia aikaan. Prosessi on edelleen käynnissä, sillä työstän nyt sitä vanhaa makuuhuonetta.... valmista ei todellakaan tarvitse tulla kerta rysäyksellä. Joku viisas on sanonut, että matka on yhtä tärkeä, kuin päämäärä. Olen täysin samaa mieltä ja siksi olen niin mielelläni matkalla.  

ROUDAUSTA....

 

Nähdä maailma hiekanjyvässä ja taivas villikukassa,

pitää äärettömyys kämmenellään ja sisällyttää

tuntiin ikuisuus.......

-William Blake-

 

 

 

 

Kuinkahan suuri osa pyörittää esineitä kodissaan huoneesta toiseen ? Itse olen melkoinen pyörittäjä. Mielelläni vaihtaisin huonekalujenkin paikkaa, mutta siihen ei yksin ole mahdollisuutta koska tuo siippa ei aina oikein syty näille minun ajatuksilleni ja halulleni venkslata. Tänään osasin asetella sanani oikein ja "iskeä" otollisella hetkellä. Oikea ajoitus ja asian ilmaisutapa ovat aina hyvin merkittävässä asemassa silloin, kun "neuvottelee" miehensä kanssa ja toivoo saavansa tahtonsa läpi.

 

 

 

 

Sain päähäni että haluan muuttaa makuuhuoneen yläkerrasta keskikerrokseen. Perusteluiksi esitin sen, että huone on kesällä viileämpi ja hämärämpi ja eikös se nyt vain vaihtelukin ole välillä ihan hyvästä ?

 

Huomasin heti, että asiaa jäätiin pohtimaan, koska tyrmäys ei tullut heti suoralta kädeltä. Isäntä suoritti mittauksia niin huoneissa, kuin varmasti myös omassa mielessään ja päätti rentouttavasta pääsiäsvapaasta virkistyneenä suopua ajatukselle.   

 

 

 

 

Kyntteliköt, kukat ja verhot ovat helppoja siirreltäviä. Samoin kaikki muut koriste-esineet. Joillekkin tavaroille taas paikka on niin vakiintunut, ettei tulisi edes mieleeni muuttaa mitään.   

 

 

 

 

Aurinkoiset päivät ovat antaneet pontta kaikelle tekemiselle ja ajatuksille. Terassi on herätetty talven jäljiltä eloon ja luulen, että siellä tullaan nautitaan tänään iltapäiväkahvit. Ikkunoiden pesu, kukkien mullanvaihto ja armottoman kevät auringon paljastamat pölyiset pinnat eivät haittaa yhtään. Tarmokkaasti vain tarttumaan työhön.

 

Tuli tässä mieleeni, että makuuhuone on edelleen entisellä paikallaan..... tänäänhän on aprillipäivä.....ei kai tässä vielä käy niin, että minua on vedätetty.....

 

 

....sillä täytyy myöntää, että kyllä tuo yllä mainittu tekemistä odottavien töiden lista haittaa...ja varsinkin siinä se ikkunoiden pesu.

 

Siispä     aprilliä  !!!!  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

SISUSTUSSUUNNITELMIA

Mieleni on jo pitkään tehnyt uusia verhot olohuoneeseen ja keittiö/ruokailutilaan. Nyt olen viimein ryhtynyt tuumasta toimeen ja olin yhteydessä Deco Store nimiseen myymälään. Ammattitaitoinen suunnittelija tunsi hyvin kankaat ja niiden olemuksen. Laskeutuvuuden, ommeltavuuden, valon vaikutukset jne. Hyvin pian hän myös kartoitti mikä tyyli on omaani ja osasi sen jälkeen esitellä sopivia kangasvaihtoehtoja. Sovimme, että hän tulee näytteiden kanssa meille kotiin. Kun pääsee näkemään kankaan oikeassa kohteessaan on päätöksen teko paljon, paljon helpompaa. Sopivien kankaiden ja värien löytyminen vaati häneltä kuitenkin kaksi käyntiä täällä meillä, mutta nyt on päätökset tehty ja kielipitkällä odotan verhojen valmistumista. Näillä valinnoilla tilat tulevat kokemaan melkoisen muutoksen. Kuvaan astuu sopivasti myös glamouria!

Talomme on melko suuri ja nyt kun olemme jääneet mieheni kanssa kahdestaan on kaksi huonetta käytännöllisesti katsoen suljettu kokonaan pois käytöstä. Toinen näistä vie kyllä ns. vierashuoneen virkaa, mutta tuo toinen.... se on jäänyt ylhäiseen yksinäisyyteensä. Olenkin alkanut nimittää niitä kuolleiksi huoneiksi. Koska jo pelkkä ajatus kuolleista huoneista väreilee huonoa fengsuita, sain ajatuksen. Teen tästä yksinäisestä sudesta minulle oman huoneen.

Omassa huoneessani tulee olemaan valkoinen sohva, jonka saan ehdottomasti Suomen parhaalta geelikynsien tekijältä Marjulta. SM-kultaa jo kahtena vuonna peräkkäin ja MM 3. tänä vuonna. Tämä sijoitus kirkastuu takuuvarmasti vielä maaliskuussa, kun ensi vuoden kisat käydään Saksassa. Marju oli uusinut sohvansa ja tuo kaunotar jäi heille tarpeettomaksi. Meiltä se tulee saamaan hyvän kodin ja herättää kuolleen huoneen uudelleen eloon. Siellä on ennestään senkki, jota tulen freesaamaan  maalipinnalla. Miehenikin pääsee nikkaroimaan, kun teetätän takkahormin ja seinän väliin lattiasta kattoon hyllystön. Siihen tulen sijoittelmaan osan kirjoistani. Olen tässä ihan tohkeissani nyt, sillä kodin sisustaminen on aina yhtä mukavaa puuhaa. Moni asia projektissani on vielä auki, mutta lähden siitä, että kokoan tässä ikäänkuin palapeliä.  Hiljaa hyvä tulee, sanotaan.

Heti joulukuun alussa alan aina sirotella joulukoristeta sinne tänne. Sisustustyylini on enemminkin pelkistettyä, mutta joulunaika saa minutkin rönsyilemään. Valosarjat, enkelit, "kristallipallot" sekä kulta- että hopeanauhat etsiytyvät helposti omille paikoilleen. Kukista joulutähdet ja amaryllikset ovat ehdottomia suosikkejani. Kynttilät sekä sisällä, että ulkona luovat tunnelmaa ja tekevät olon kotoisaksi. Joulumusiikin kuunteleminen antaa pontta muille jouluvalmisteluille, kuten leivontaan ja laatikoiden tekoon. Mutta niinhän se on, että usein yksi asia johtaa toiseen ja näin syntyvät ne kokonaisuudet. Eipä olisi todellakaan tullut ajatelleeksi, että olohuoneen verhojen uusiminen johtaa lopulta lanttulaatikon tekoon, mutta siltä se nyt vahvasti näyttää. Pitäisikö aloittaa ihan a:sta ja ostaa ne lantut, vai käyttäisikö valmista survosta? Uskon, että tämäkin ongelma ratkeaa jotain kautta, kun aika on kypsä.