NELJÄ PÄIVÄÄ PARIISISSA

Neljässä päivässä ennättää yllättävän paljon, kun kohteet on valittu etukäteen ja suunnitelmassaan pitäytyy. Muutamassa päivässä tuosta ihanasta kaupungista on nähnyt vain pintaraapaisun verran, mutta se on riittävästi aistiakseen suurkaupungin sykkeen ja sen kansainvälisen tunnelman. Kierrelläkseen kuuluisimmat nähtävyydet, istuakseen viinilasilliselle yhteen kaupungin lukuisista kahviloista tai tehdäkseen ostoksia. Kahvilakulttuuri on kaupungissa silmiin pistävän vireää ja niitä on ihan mahdottoman paljon. Arviolta piirakkavuoan kokoisen pöydän edessä, olkapäät yhdessä istuimme mekin useita kertoja itseämme virkistämässä. Näytti siltä, että pariisilaiset nauttivat kaikki ateriansa "ulkona". Varsinkin iltaisin vapaiden paikkojen löytäminen teetti vähän enemmän töitä.

Eiffeltorni, joka on avattu yleisölle vuonna 1889 on Pariisin symboli ja Ranskan suosituin matkailukohde. Se sijaitsee Champ de Mars nimisellä puistoalueella Seinen etelärannalla. Saavuimme aluelle puolenpäivän tienoilla ja se oli ehdottomasti liian myöhään, sillä emme olleet halukkaita jonottamaan pääsystä torninhuipulle. Toisaalta alueella käyskentely ja tornin näkeminen läheltä oli jo riittävän vaikuttava kokemus.

Tähän kultaiseen teokseen törmäsimme sattumalta, runsaan kilometrin päässä Eiffeltornista. Kyseessä on alunperin Vapauden liekiksi nimetty teos, joka tänäpäivänä tunnetaan paremmin Prinsessa Dianan
muistomerkkinä. Se sijaitsee täsmälleen sen alikulkusillan pohjoispäässä Seinen rannalla, jossa prinsessan hengen vaatinut auto-onnettomuus tapahtui.

Montmartrella, Pariisin korkeimmalla kukkulalla sijaitsee katollinen kirkko nimeltään Sacré-Coeur, sieltä avautuu uskomattoman upea panoraama maisema koko kaupungin ylle. Heti kirkon alapuolella on laaja viheralue nurmikenttineen ja kukkaistutuksineen. Tästä ympäristöstä pidin erittäin paljon.

Vain kivenheitonpäässä kirkosta olevalla aukiolla työskentelee kymmeniä katutaiteilijoita maalaten mm. muotokuvia ja karikatyyrejä malleiksi asettuneista turisteista.  1900-luvun alussa Montmartrella työhuonettaan ovat pitäneet myös Picasso, Renoir, Van Gogh ja Monet. Nautimme maittavan ja kiireettömän lounaan yhdessä alueen monista ravintoloista. Ruokailun jälkeen jaksoi taas pistää töppöstä toisen eteen ja jatkaa matkaa seuraavaan kohteeseen.  

Kun laskeudutaan kukkulalta alas löytyy lähistöltä varsin kuuluisa kaupunginosa nimeltään Pigalle. Se on tunnettu seksikaupoistaan ja ilotaloistaan. Silmiimme osui myös erotiikkamuseo, johon emme kuitenkaan käyneet lähemmin tutustumassa. Emme myöskään päässeet tämän maailman kuulun Moulin Rougen ( Punainen Mylly ) mylly kabaree esitykseen. Liput esitykseen maksavat alkaen 112,00 € ja ovat viikonloppuisin loppuunmyytyjä useiksi kuukausiksi eteenpäin.

Pariisia on luonnehdittu myös romanttiseksi, rakastavaisten kaupungiksi. Kun on matkalla siskonsa kanssa, ei tätä puolta tullut ajatelleeksi, ennen kuin törmäsi näihin lemmenlukkoihin. Tässä olikin lukkoa, lukon päällä. Tämän havainnon tehtyämme huomasimme Seinen ylittävillä silloilla muuallakin näitä ikuisen rakkauden symboleja.

   

Viimeisenä päivänä vierailimme Louvressa. Se on käsittämättömän suuri ! Ja siellä on mielettömän paljon nähtävää. Sisääntuloaulassa jaetaan karttoja, joiden mukaan oli helppo suunnistaa. Ilman näitä karttoja sieltä olisi mahdoton löytää etsimäänsä. Selvitimme heti mistä löytyy museon kuuluisin teos, Monalisa ja lähdimme suuntaamaan sitä kohti. Olimme paikalla jo varhain, joten vältyimme mahdottomalta jonottamiselta museoon sisälle. Pari tuntia myöhemmin, emme olisi päässeet katsomaan tuota kuuluisaa taulua niin läheltä, kuin nyt pääsimme. Osaltamme huomasimme, että ihmisen mieli ja silmä pystyy vastaanottamaan vain murto-osan siitä runsaudensarvesta, joka olisi tarjolla ollut. Louvrea on mahdotonta kiertää yhdessä päivässä. Tuo ylläoleva maalaus, kuten moni muukin pisti ihmettelemään kuinka joku voi olla niin uskomattoman taitava. Tästä kuvasta ei valitettavasti käy ilmi, kuinka eläviltä nuo maalauksen ihmiset näyttivät. Kuinka Upea ja hehkuva oli väritys ja kuinka hohtavaa silkki. Tuon ajan maalaustarvikkeet ja värit.... olivat arvatenkin jotain muuta, kuin mitä on nykyisin saatavilla.  

Hyvin hämmentävä rakennus kaikkien muiden vanhojen rakennusten keskellä on tämä Pompidoukeskus, Pariisin nykytaiteen museo. Kun sitä katsoo, tulee ensimmäisenä se vaikutelma, että rakentaminen on vielä pahankerran kesken.... Näin ei kuitenkaan ole. Rakennuksen takana on isohko aukio, jossa on useita ravintoloita, suihkulähteitä ja myymälöitä. Ja sitten lopulta, kun kaupunkia ajattelee, niin se kuitenkin sinne erikoisesta ulkoasustaan huolimatta erittäin hyvin sopii.

Kaupunki on pullollaan ostosmahdollisuuksia. Liikkeitä löytyy laidasta laitaan ja tarjolla on jos jotakin. Yleensä en ole juuri matkamuistomyymälöissä viihtynyt, mutta tällä reissulla niissäkin tuli paljon kierreltyä ja jotakin myös ostettua. Löysimme Montmartrelta yhden kivan pikku putiikin, jossa oli oikein mukavia ja mieleisen oloisia vaatteita. Sieltä lähti yksi pusero matkaan ja kun sanoin myyjättärelle, että nyt on aika lähteä kohti hotellia ja shoppailut saavat jo riittää, niin hän hymyili levesti, nyökkäsi ja sanoi "this is Paris" !!

Kroppa on ollut jo useita päiviä Suomessa, mutta mieli tuntuu olevan vieläkin jonkin verran Pariisissa. Tämä oli niin mukava reissu, että huomaan selvästi kuinka siitä on saanut virtaa ja energiaa,  

Tekee todella hyvää käydä tuulettamassa itseään muissa maisemissa. Olen taas monta kokemusta ja muistoa rikkaampi. 

LÖYTÖJÄ

Voi olla, että otsikointi johtaa teidät nyt harhaan.... yleensä, kun on tehnyt löydön, niin se on jotain ihanaa. Osa löydöistäni on ihan jees, mutta on tässä mukana muutama inhoittavakin löytö.

Aloitan siitä pahimmasta päästä. Jätetään "sokerit" pohjalle. Yhtä varmasti, kun tulee kesä ja kärpäset, tulevat myös punkit. Arggh !!! Nuo viheliäistäkin viheliäisemmät otukset. Hetan kupeesta on napsaistu eilen ensimmäinen pois. Eli tässä tämä ensimmäinen löytöni. Siispä taistelu on alkanut ja aseet esiin.

Bayvantic on erittäin tehokas suoja niin punkkeja, kuin kaikkia muitakin mahdollisia luonnosta koiran turkkiin mielellään tarrautuvia öttiäisiä vastaan. Joka kerta, kun tätä tytöille laitetaan minusta ei tunnu ollenkaan hyvälle. Eläinlääkärin kanssa keskusteltuani olen kuitenkin tullut vakuuttuneeksi siitä, että tästä on vähemmän haitaa, kuin niistä punkeista. Mutta siltikin....

Toinen löytöni ei ole juuri yhtään sen mukavampi. Kyseessä on Lehtokotilot ! Niitä olen tavannut lähiympäristössä paikkapaikoin. Tänään bongasin neljä meidän pihalaatoitukselta. Yäk !!!

Jos tämä porukka pääsee pesiytymään piha-alueelle, niin voin kertoa, että silloin on suorastaan pirumerrassa. Näitten hävittäminen on todella työlästä. Olen jostain lukenut, että elukat tulisi kerätä purkkiin, keittää ja suurinpiirtein haudata maahan parin metrin syvyyteen. Olen kiertänyt "tilukset" ja muita en löytänyt. Onneksi pihamme antaa etelän puolelle ja on enemminkin kuiva, kuin kostea. Tämä sakki viihtyy parhaiten kosteikossa ja heinikossa. Ruohonleikkuri tulee laulamaan iloisesti ja ahkerasti pihassamme tulevana kesänä. Se on fakta, joka varmasti pitää.

Kolmas löytöni on hyvinkin hyödyllinen löytö. Kuulin, että on olemassa suihke tekstiileille, joka poistaa sähköisyyden. Minulla on muutama pusero, joita käyttäessäni olen tuntenut olevani, kuin käärinliinoissa. Kangas on kiinnittynyt ihon pintaan ja kuuluu valtava rätke päälleen puettaessa. Vielä, kun tähän settiin yhdistää takeissa olevan "silkkivuoren" niin voisin kuvitella pystyväni lataamaan muutaman akun, sillä sähköisyydellä, joka ympärilläni väreilee.

Nyt mennään sitten jo mukavien löytöjen pariin. Tämä löytyi siskoni laukusta eilen, kun tapasimme. Olemme menossa yhdessä Pariisiin parin viikon kuluttua, joten kaupunkiin tutustumisen ja käytävien kohteiden suunnittelun voi aloittaa jo kotisohvalta. Iiik miten mukavaa !!! Matka Pariisiin on ollut tapetilla jo niin monta kertaa, että nyt siitä tehdään vihdoinkin totta. Tämä päätettiin jo viime syksynä.

Eikä ole muuten paha tämäkään löytö. Kultahippukuohuviini ! On tätä yksi pullo jo maisteltu ja varsin hyväksi havaittu. Tässä siis oiva valinta vappun juhlintaan, kuin myös onnittelu maljoiksi siskolleni ( varsinainen kultahippu itsekkin ) joka jättää työelämän kiireet taakseen ja pääsee nauttimaan vapaudesta, kiireettömyydestä ja omasta ajasta. Skål !

 

Viimeisenä löytönäni esittelen tämän kortin, joka osui käteeni korttihyllystä. Tämän ajatuksen siivin voi hyvin lähteä tulevaan kesään. Näennäisen kepeyden sisälle kätkeytyy todella viisas ajatus.


           Hauskaa Vappua ystävät :) Mitähän seuraavaksi löytyy ??

                                          ---  TUIRE ---

VETTÄ, VETTÄ JA VÄHÄN PAISTETTAKIN

Olimme viime viikolla lomamatkalla Costa Del Solilla ja tällä kertaa mieheni kanssa ihan kahden kesken. Edellisestä kerrasta kahdestaan on vierähtänyt niin pitkä aika, etten edes muista, koska se viimeksi tapahtui.

Matkaan lähdettiin tietenkin siinä toivossa, että aurinko paistaa ja linnut laulaa. Sadaan mukavasti väriä pintaan, ennen kotimaan kesää ja päästään pelaamaan golfia halutessamme joka päivä. Vaan toisin kävi. Kohdallemme sattui varsin sateinen viikko....kuulimme, ettei siellä ollut juuri alkuvuodesta sadellut. Aurinkoa oli piisannut, joskin aika ajoin tuullut navakasti.

 

Uima-allasalueella ei ollut ruuhkaa. Ei näkynyt niitä, jotka panevat kukonlaulun ajalle kellon soimaan jotta voivat kipittää pyyhkeineen ja kasseineen varaamaan alueen parhaan "grillaus mestan"

Säätä uhmaten kuitenkin golfkentälle aamuhämärissä laittauduttiin ja säätiedoitusta silmät killissä vahdattiin. Kahtena päivänä satoi niin rankasti, ettei sinne ollut mitään asiaa ilman sadeasusteita ja nehän nyt luonollisesti jäivät kotiin, kun kelin piti olla loistava.

   

Hotelliltamme vain kivenheiton matkan päässä sijaitsi iso ostoskeskus Myramar. Siellä kävimme parikertaa syömässä ja elintarvikeostoksilla. Koska olin matkalla mieheni kanssa jäi kaikki vaate, sisustus ja hilpetöörikaupat hiplaamatta, sillä tällä "bändillä" se ei vaan  olisi toiminut.

Keskuksen käytäviltä bongasin tämän värikkään ja huokutuksia herättävän herkkujen myynti pisteen.
Tarjolla oli jos jotakin mukavaa suuhunpantavaa.

Kävelymatkan etäisyydessä oli yksi sangen näppärä ruokapaikka, Mr WOK. Siellä ei suu yhdeltä maistunut. Suosittelen kokeilemaan, jos Aurinkorannikolla oleskelee. Vastaavia paikkoja on muuallakin kaupungissa. Ateria kootaan itse tarjolla olevista raaka-aineista, joiden valoikoima on hyvin runsas. Lasti viedään kokille, jota wokkaa annoksen kädenkäänteessä valmiiksi. Alkupalat ovat valmiina kylmäpöydässä, samoin on jälkiruoat. Varsinainen pääruoka valmistuu siinä omien silmien alla. Hinta-laatusuhteeltaan todella mainio valinta.

Pääsiäinen on tärkeä ja odotettu juhla-aika espanjassa. Kauppakeskuksiinkin oli ilmaantunut uskonnollisia kuvia, patsaita ja pääsiäisen sanomaan liittyviä asetelmia.

Paistetta päivään toi, tuosta harmaahkosta näkymästä huolimatta kierros tällä Mirafloresin kentällä. Pelasin pitkästä aikaa melkein omaan tasoitukseeni ja kun niin tapahtuu tuntuu peli nimeltä golf varsin mukavalta. Mukavaa oli myös havaita se, että vaikkei nuo odotukset sään osalta täyttyneet ja sen myötä pelikierroksetkin jäivät vähäisemmiksi kuin alunperin ajatellimme, niin viihdyimme silti kahdestaankin vallan mainiosti.

 

Malulle ja Hetalle meidän lomamatkat ovat täyttä duunia. Vaikka tytöt viettävät "lomaa" tuona aikana maalaismiljöössä, niin ilo on ylimmillään kun pääsee omaan kotiin. Tyttöjä noudettaessa näyttää siltä, kuin kaikkien tassujen alla olisi näkymättömät jouset, joilla pompitaan yläpystyä uskomattomiin korkeuksiin.

Koirahoitolassa olevat muut karvakuonot ja kuitenkin vieraat, joskin aikaisemmilta vierailuilta  tutut ihmiset pistävät väsyttämään. Siellä kun joka narauksen joku sessukoista kuulee ja ilmoittaa haukkumalla, että olkaahan valppaina kamut ! Mikä oli tuo ääni ?  Ja pitäähän sitä olla skarppina, kun ei voi yhtään tietää milloin tuon oven aukeaminen merkitsee sitä, että juuri meitä tullaan hakemaan :)

Pari päivää vierailun jälkeen maataan tassut taivasta kohden ja Heta myös varsin äänekkäästi kuorsaten. Hakeudutaan lähelle rapsutettavaksi ja helliteltäväksi. Tulla tupsahdetaan syliin istumaan tai makoilemaan.

Siinä kohtaa kyllä valpastutaan välittömästi, kun äiti kysyy "ottaiskos ne tytöt yhen herkkiksen" (herkkutikun) ja sännätään salamana sille kaapille, josta tätä mieluisaa pureskeltavaa tarjoillaan.

Ensi viikolla valmistaudutaan pääsiäisen viettoon myös tässä talossa. Ensimmäiset pajunkissat on kuitenkin pistetty jo inspiraation lähteeksi. Kanat, kukot ja munat ovat vielä naftaliinissa.

Mukavaa viikonloppua ja pääsiäisviikon odotusta.

                                                           --  Tuire  --  

JOULUKUUN ALKUPUOLISKOLLA

Tämän kuukauden alkupuoliskolla, itsenäisyyspäivän aattona matkustin siskoni kanssa Teneriffalle.
Perillä meitä odottivat vielä siskoni miehen kaksi siskoa sekä äiti. Heti alkuun tuli mutkia matkaan, sillä mennessä oli vastatuuli niin voimakas, että koneen piti koukata Portugaliin, Faroon ottamaan lisää polttoainetta, sillä yhdellä tankkauksella emme olisi perille päässeet. Saavuimme kohteeseen reilut kaksi tuntia myöhässä. Väsyneinä, mutta onnellisina.

Mukava hotellimme Lagos De Fanabe sijaitsi hyvällä paikalla aivan merenrannan tuntumassa ja hyvien ruokaravintoloiden sekä ostosmahdollisuuksien läheisyydessä. Saarella tuntui olevan kovasti matkalaisia ja oma hotellimmekin näytti olevan aivan täynnä.

Lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsee varsin viehättävä Duque, alue, jossa talot ovat kuin postikortista, ravintolat hyvin viihtyisiä ja putiikit pieniä ja sieviä.

Kauniita, romanttisia, vaaleita pitsihörhelöitä aikuisille.......

...... sekä söpöjä vaatteita ja asusteita lapsille.

Kapeita kujia ja soppeja, joissa levähtää.

Joulukuusia, koristeita ja Joulutähtiä näkyi katukuvassa jonkin verran. Myös muutamat turistit paahtoivat menemään pitkin merenrantaa tonttulakit päässään...

Neljä ensimmäistä päiväämme olivat todella kauniit ja aurinkoiset. Sen jälkeen kurssi muuttui. Lämmintä oli edelleen, mutta kovat tuulet sekä erittäin rapsakat sateet juuttuivat Kanarian saarten ylle. Taisipa Afrikan puolelta puhallella myös sirokkotuulikin, sillä yhtenä aamuna parvekkeen pöydän pinta oli aivan hienon, hienon hiekan kuorruttama.

Tuulet ja sade velloivat ranta veden aivan ruskeaksi ja uimaan ei saanut edes mennä. Rantavahdit viheltelivät tiukasti pilleihinsä, jos joku eksyi liiaksi veden tuntumaan. Eihän siellä montaa kävelijää ollut, mutta jokunen kuitenkin.

Silloin, kun vielä paistoi ja tuli ihan kuumakin maistui aito Espanjalainen Sangria todella hyvälle.

Kyllähän tuo reissu tietenkin säiden puolesta, vähän "tikkusesti" päättyi, mutta oltiinpa jo sitten totuttauduttu näihin tuuliin ja vesisateisiin. Sama  meno kun tuntuu jatkuvan täällä koti suomessa. Eipä uskoisi että jouluaattoon on vain viikko aikaa. Täällä ei ainakaan ole juuri lumesta tietoakaan.

Vaikka lunta ei olisikaan, niin muista perinteistä, jotka jouluun liittyy voi hyvin pitää kiinni. Pipareita ja pullaa lähtee tulemaan huomenna ja...... no, tässähän ehtii vielä vaikka mitä.

Rentoa ja stressitöntä jouluviikkoa ihan jokaiselle.

                                              ------   Tuire -----


 

YLLÄTYKSIÄ

Edellisestä blogikirjoituksestani on jo vierähtänyt lähes kaksi viikkoa. Olen sekä yllättynyt, että iloinen siitä, että täällä on kuitenkin käyty päivittäin kurkistelemassa. Tämä avaa mahdollisuuden ajatukseen siitä, että joku teistä saattaa jopa odottaa, olisinko saanut jotain uutta jo aikaiseksi. Kiitokset kaikille sinnikkäille lukijoilleni.

Tämä yllätys josta seuraavaksi kirjoitan, ei ole mikään mukava yllätys. Mutta, koska yllätyksiä on niin monenlaisia, näitä ikäviäkin, tulkoon tämäkin nyt kuitenkin kerrotuksi.

Olimme ystäväpariskunnan kanssa lomamatkalla Espanjassa. Taloon, jossa asuimme tunkeuduttiin yöllä ja kaikki rahamme varastettiin. Meiltä kaikilta, paitsi pojaltamme, jonka lompakko oli sängyllä peittojen alla. Kun selvisimme siitä ajatuksesta, että hyvin todennäköisesti tunkeutujat ovat suihkuttaneet makuuhuoneisiimme jotain tainnuttavaa tai unettavaa sprayta varmistaakseen sen, että emme herää kesken puuhastelun, aloimme pohtimaan tapahtunutta.

Ensinnäkin opimme sen, että ulkomailla on syytä olla tarkkana ja toimia ennakoiden. KAIKKI ovet, ikkunat ja muutkin sisääntulo reitit - niiden lukot ja salvat on syytä tutkia ennen nukkumaan menoa. Mikäli on mahdollista laskea suoja säleikköjä alas ( kuten tässäkin talossa olisi ollut mahdollista tehdä ) ne ON laskettava. Jos talossa tai asunnossa on hälytysjärjestelmiä ulkoalueille ( kuten tässäkin talossa oli ) on ne syytä kytkeä päälle. Elämme täällä melkoisessa lintukodossa ja olemme näiden asioiden kanssa todella sinisilmäisiä. Tosin emme tietenkään enää. Todellakaan. Näköjään nämä opetukset on otettava toisinaan vastaan ns. kantapäänkautta.

Yllättävää tässä kaikessa oli kuitenkin se, että voisinpa kutsua heitä jopa "herrasmiesvarkaiksi" Mikään elektroniikkaa, korut, luottokortit tai passit jätettiin rauhaan. Jotain hyvääkin siis. Olisi ollut melkoinen urakka alkaa kuolettamaan pankki- ja luottokortteja, etsimään yhteystietoja jne. mikäli kaikki rahaksi hyvinkin muutettavissa oleva olisi lähtenyt näiden vorojen matkaan.

Todella mieluinen yllätys sen sijaan kohtasi meitä saapuessamme matkalta kotiin viime tortaina aamuyöllä. Ensi kesänä pidettävien Jyväskylän Asuntomessujen ansiosta ( näin oletan ) on Jyväskylän kaupunki päättänyt "pestä kasvojaan". Puita on kaadettu sieltä ja täältä. Ja siis myös täältä. Aivan mahtava juttu. Kun lähes kolmetoista vuotta sitten rakensimme tämän talomme oli meillä lähes esteetön näkyvyys järvelle. Näiden vuosien aikana puusto on kasvanut ja reuhahtanut niin paljon, että järvi on vain pilkistellyt sieltä täältä. Nyt saamme siis jälleen ihailla paitsi järvimaisemaa myös kaupungin silhuettia, joka näyttäytyy hyvin kauniina varsinkin iltaisin, kun kaikki ne lukuisat valot syttyvät.

Olin LCN-rakennekynsi koulutuksessa, ja nuo yllä olevat kynnet ovat minun tekemäni. Olen niistä suoraan sanottuna - HEMMETIN YLPEÄ. Ensimmäiseni !  Odotan malttamattomana kolutukseen kuuluvaa aloituspakettia saapuvaksi. Tilaisin lisäksi joitakin täydennyksiä, jotta pääsen heti tekemään uutta ja harjoittelemaan sekä opettelemaan lisää. Olen hyvin, hyvin, HYVIN onnellinen siitä, että lähdin koulutukseen. Olen kertonut itselleni sellaista tarinaa, etten pidä mistään pikkutarkasta näpräämisestä, vaan että olen laajojen linjojen tekijä. Tulipa sitten tämäkin ajatus vesitettyä heti kerta heitolla. Pikkutarkka työ on todella antoisaa, jos aihe ja tekeminen kiinnostaa.
Mielessäni on paljon ideoita tällä genrellä ja aion ne myös toteuttaa. Kerron lisää, kunhan aika koittaa....

Yllätykset jatkuvat. Sain eilen ystävältäni viestin, että kummipojallemme ja hänen avovaimolleen on syntynyt poikavauva. Pienokainen tulla tupsahti tähän maailmaan hieman etuajassa ja sopivasti isanpäivän aamuna. Onnea vielä koko perheelle :)

Malù on sitkeä sissi, joka meinasi yllättää..... Lomamatkamme aikana tytöt olivat vetäytyneinä maaseuden rauhaan. ( Koirahoitolassa ) Maikku on ketkuillut ruoan kanssa, eikä ole suostunut syömään, ellen istu hänen vieressään ruokailun ajan. Malùlla oli aivan MAHDOTON nälkä, kun haimme heidät kotiin. Kippo tyhjeni saman tien ja hän oli jo pääedellä menossa Hetan kupille.. ( Normaalisti tilanne on päinvastoin )

Pariin päivään kotiin saapumisemme jälkeen seuraani ruokaillessa ei ehditty kaivata, niin kiire oli tyhjentää astia. No -  nyt olemme pikkuhiljaa palailemassa vanhaan järjestelyyn. Seuraani vaaditaan jälleen. Mutta. Onhan minulla toki aikaa istua kaksi kertaa päivässä lattialla ja katsoa kun neiti syö.

Toivon teille kaikille niitä mukavia yllätyksiä alkaneelle viikolle.


                                 ------- Tuire -------

HEI ME LENNETTIIN PRAHAAN / OSA 1

Meille alkaa siskoni kanssa muodostua pikkuhiljaa jo perinteeksi, tehdä muutaman päivän matka jonnekin euroopan pääkaupungeista. Tällä kertaa varasimme jo maaliskuussa lennot Prahaan. Sain hyvän tarjouksen Finnairplus-jäsenenä sähköpostiini ja niinhän me tytöt lyötiin siihen heti kiinni. Tämä ensimmäinen kuvani siis vielä ilmasta, lähestyessämme kohdetta.

Praha on aivan ihana kaupunki ! Ja mikä parasta, vain 1 h 50 min. lentomatkanpäässä Helsingistä.
Lähdimme tiistaina aamulennolla ja palasimme perjantain iltalennolla. Meillä oli paikanpäällä käytännössä neljä päivää aikaa kierrellä ja katsella. Ja kyllä me kiertelimmekin. Aamuisin starttasimme hotellilta heti aamiaisen jälkeen. Takaisin palasimme ns. "jalkojensyrjillä" n. 12-tuntia myöhemmin... yhtenä iltana olimme talsimisesta niin väsyneitä, ettemme jaksaneet enää edes illalliselle lähteä. 

Halutessaan olisi voinut liikkua nähtävyyksiä katselemassa mm. tämän kaltaisella menopelillä....

.....tai ottaa kyydin "karva-ooppeleilta", mutta tällä kertaa luotimme apostolinkyytiin.

Kaupungissa oli helppo liikkua ja suunnistaa heti ensimmäisen päivän jälkeen, kun olimme asettuneet kartalle. Katujen nimet oli merkitty vanhankaupungin alueella tämän näköisin kyltein.

Turistit saivat maalata puupalikoita ja jättää sen sitten omana tervehdyksenään tai muistonaan kadulle rakenneltavaan "muuriin". Jännä juttu sinänsä. Maalauskojussa kävikin melkoinen kuhina.

Monista toisistakin suurkaupungeista tuttuja ihmispatsaita näkyi täälläkin muutamia. Tässä kullatut miehet.

.... ja tässä komea Papukaijapoika !
Tiellemme osui myös muutamia katusoittajia, joista kaksi oli ylitse muiden. Toinen soitti laseilla Carmenin ( aivan huikea esitys ) ja toisessa tapauksessa kaksi nuorta poikaa veti viuluillaan Mozartia.
Niiden kavereiden ohi ei vain voinut kävellä. Oli ihan pakko pysähtyä kuuntelemaan. 

Lukuisat baarit ja ravintolat tarjoavat turisteille parastaan. Ruoka ja juoma olivat erittäin hyviä ja hintatasoltaan edullisia. Silmiin pistävää oli kaupungissa vallitseva siisteys. Roskia tai epämääräisiä jätekasoja ei näkynyt missään. Myös ravintoloiden ja kahviloiden wc:t olivat todella puhtaat ja hyvin hoidetut.

Tsekkiläistä olutta on kehuttu paljon, jopa maailman parhaimmaksi. Joten pitihän sitä tietenkin maistaa.

 Ja "maistaa" ( lue ahmia ) piti myös tämä jälkiruoka, joka sisältyi nauttimaamme lounaaseen. Aloitimme ihanalla sipulikeitolla, sen jälkeen otimme kananrintaa ja perunanugetteja vihanneksilla höystettynä. Ja vielä lopuksi tämä ihanuus. Kyllä jaksoi taas taivaltaa ja uskon, että ateriasta kertyneet kalorit kyllä kuluivat iltaan mennessä varsin helposti pois.   

Tämä kaksikko oli kerännyt ympärilleen melkoisen määrän ihmettelijöitä. Kieltämättä raavin korvallistani itsekin ja ihmettelin kuinka tuo ON mahdollista ? Siskoni totesi napakasti, että KUKAAN -  ei istu ilmassa. Kaverilla on jokin alusta takapuolensa alla.... mutta sittenkin... huh.

Ja mikäpä onkaan sen romanttisempaa, kuin mennä naimisiin tuossa kauniissa kaupungissa. Tämä paikallinen nuoripari sanoi toisilleen tahdon ja ajeli piiiiiitkällä Limousinella Pyhän Vituksen tuomiokirkon lähettyville kuvattaviksi. Olimme nähneet heidät jo aikaisemmin aamulla Raatihuoneen edustalla, jossa vihkiseremonia ilmeisesti pidettiin. Heitä seuraavan valokuvaajan peesissä päätin minäkin ikuistaa tämän tärkeän hetken.

Voin hyvin ottaa omaksi motokseni: Uudelleen Prahaan !  Ja näin tulee varmasti myös tapahtumaan.
Kaupunki oli jotenkin niin kotoisa ja siisti ja kaunis ja edullinen ja ja ja ja....sinne jäi paljon nähtävääkin vielä. mm. vahkabinetti, luurankomuseo ja mitähän vielä ?

Olkoon tässä nyt vähän esimakua edelliseltä viikoltani Prahassa. Osassa 2 esittelen sanoin ja kuvin historiallisia rakennuksia ja keskiaikaista vanhaa kaupunkia.


Terveiset nyt täältä rallihumun keskeltä. Pärinää kuuluu. Niin teiltä, kuin taivaalta. Toisaalla pörrää autot, toisaalla helikopterit.  Toivottavasti ne lukuisat turistit jotka täällä Jyväskylässä tänä viikonloppuna vierailevat pitävät tästä omasta kotikaupungistani ja kirjoittavat muutaman sanasen omissa blogeissaan, ken sellaista pitää.

                                      --------     TUIRE -----