23.1.2016

NYHTÖPOSSU

Pukki toi molemmille koirilleni pienet paketit. Malu teki selvää omastaan jo joulunpyhinä, Hetan lahjaksi saama röhkivä possu oli huomattavasti hellemmässä käsittelyssä. 

Pitkä pakkasjakso ja sen vuoksi vähäinen ulkoliikunta on aikaansaanut sen, että tytöillä on virtaa kuin pienessä pitäjässä ja sehän pitää saada tavalla tai toisella purettua. Kun Heta on ollut enemmän kiinnostunut nutuuttamaan omaa tyynyään, näki Malu tilaisuutensa koittaneen. Tapahtui possun kaappaus....


Ensimmäiseksi piti ottaa perusteellinen selko siitä, mistä lelupossun röhkinä on peräisin. Sen jälkeen nyhdettiin sisällä ollut vanu viimeistä säiettä myöten ulos. Nyt on meneillään possuparan silppuaminen atomeiksi. Heta on tyytynyt seuraamaan tuota touhua loukkaantuneen näköisenä sivusta. Eilen televisiota katsellessamme Malu'n ote pääsi herpaantumaan hetkeksi, kun hauskoissa kotivideoissa tuli herkullinen kimara koirien toilailuja. Possu sai jäädä, kun piti rynnätä telkun eteen haukkumaan ja riehumaan lajitovereille. Sillä aikaa Heta nappasi possun tassujensa väliin ja alkuun puollustikin omaisuuttaan murisemalla, kun Malu huomasi, että hänen meneillään ollut projektinsa oli noin tylysti keskeytetty. Lopulta Heta antoi periksi ja luovutti aarteen kaverinsa höyhennettäväksi. 

Seuraava pattitilanne syntyi, kun tuli aika antaa possun jäännökset minulle ja lähteä nukkumaan. Siinä sitä hyvä tovi istuttiin sohvalla. Possu ja minun sormeni Malu'n suussa. Sormet menivät koiran suuhun siinä vaiheessa, kun näytti selvältä, ettei tule pelkästä käskystäni lelusta luopumaan. Väkivalloin en tuota elukkaa koirani suusta riistänyt, vaan sormillani ikeniä kutittelemalla ote lopulta kirposi. Totesin vain, että nyt on tauko ja nostin possun kaapin päälle. Näitä sanoja käytän yleensäkin, kun otan kepin, pallon tms. Malulta pois. Noihin sanoihin sisältyy lupaus siitä, että mukava leikki saa jatkoa myöhemmin. 


Tänään on tehtävä vähän valmisteluja, sillä huomenna meillä on juhlat. Malu täyttää 5-vuotta, joten nakkikakkua ja pientä pakettia on päivänsankarille tiedossa. Pitkiä lenkkejä ja lumileikkejä, nyt kun pakkanen on laskenut ja asettautunut tolkullisiin lukemiin. Toivottavasti noin kylmä ilmamassa pysyttelee lopputalven Suomen rajojen ulkopuolella. Muuten voi iskee vastustamaton halu lähteä Malu'n ja Hetan synnyinseuduille Espanjaa....

Hola Amigos ! Mukavaa viikonloppua sinulle 💕🐶

19.1.2016

MIINUKSEN PUOLELLA

Miinuksen puolella ollaan. Juuri nyt näillä nurkilla -26 ! Tämä pitkään jatkunut pakkanen ei jaksa enää ihastuttaa. Viime viikolla vielä oli mukavaa pistää puita takkaan ja katsella tulen leikkiä halkojen päällä, kuunnella kotoista rätinää kun puu pikkuhiljaa palaa ja odottaa suloisen lämmön asettuvan taloksi. 

Nyt tuo touhu alkaa käydä jo työstä. Tuleen tuijottelu on jäänyt. Lämpö sentään lämmittää niin mieltä, kuin taloakin. Tästä on tietenkin ihan turhaa narista, kun ei asialle mitään voi, mutta en nyt malttanut olla vähän purnaamatta. 


Enkä suinkaan ole ainut, jota tämä tilanne nyt tympäisee. Tuossa yläpuolella on kaksi kaverusta, jotka jakavat tämän tunteen. Sen verran nämä kelit käyvät koirienkin käpälään ( sanan varsinaisessa merkityksessä ) että juoksujalkaa kipitetään kotia kohti, kun tarvittavat asiat on ulkona toimitettu. Tassuja nostellaan ilmaan ja anturoiden väleihin muodostuneita jääpaakkujan yritetään nyhtää hampailla irti... 


Kovin oli autio tämäkin polku. Eipä näkynyt vastaan tulijoita tai myötä menijöitä. Ihmiset pysyttelevät sisätiloissa, ellei ole pakko ulos laittautua. Sisälle varmasti linnoittautuisin myös itse, jos ei olisi näitä lenkitettäviä kavereita.



Onhan tässä onneksi mukavia asioita ja tapahtumia tiedossa, kunhan kevät tästä vielä etenee. 
Ja kun vähän malttaa tulee päivä, jolloin tulppaaneja saa ihastella luonnossa, ei pelkästään vaasissa. 

Tämä kylmä ja pimeä vuodenaika on nyt osattava ottaa jonkinlaisena pysähtymisen paikkana. 
Aikana, jolloin kerätään voimia uuden kasvun ja kukoistuksen alkuun. Niinhän se tuo luontokin toimii, joten miksipä ei myös ihminen, oleellinen osa luontoa. 

                                            ---  Tuire. ---

16.1.2016

KYÖKIN PUOLELTA


Pitkän tauon jälkeen on hyvä elvyttää blogia uudelleen "tulille" keittiön kautta. Pakkaspäivän ratoksi eilen pidin leivontapäivän. Helppoja ja nopeasti valmistuvia herkkuja on mukava valmistaa. Olen viimeinkin saanut sämpylät sekä maultaan, että rakenteeltaan oikealle tasolle. Kaivelin kaapistani vanhan keittokirjaan jonka ohjetta noudattamalla temppu onnistui.





Focaccialeipää en ollut aikaisemmin tehnytkään, vaikka se on mielessäni usein ollutkin. Tämä ohje oli superhelppo ja maku aivan loistava. Tätä leipää tulen varmasti tekemään myös jatkossa, sillä niin paljon sen makuun ihastuin. Focaccian tekee mielenkiintoiseksi muunneltavuus. Päällisiä vaihtelemalla leipään saa loihdittua helposti uusia makuvivahteita. 

Taustalla häämöttää vielä tuo marjapiirakka, johon käytin mustikoita ja metsämansikoita. Joululeivonnaisten jälkeen oli mukava saada kahvipöytään tämä konstailematon peruspiirakka. 


Aurinko on paistanut kovan pakkasen vuoksi lähes päivittäin. Tämä on todella tervetullut ilmiö pitkän ja pimeän syksyn jäljiltä. Kylmään alkaa jo tottua. Tärkeintä on pukeutua oikein. Vaikka lähtisi vain lyhyelle lenkille sessujen kanssa on näillä keleillä viisasta ennemminkin yli- kuin alipukeutua. 


Uutisten mukaan kireistä pakkasista ja lumen vähäisestä määrästä johtuen ensikesänä sekä punkki, että lehtokotilokannat tulevat olemaan aikaisempiin vuosiin verrattuina huomattavasti pienemmät. Tämä  on mitä tervetullein asia ! Olisi todella mukavaa, jos ei tarvitsisi sessukoita lääkitä, voimakkailla valeluliuoksilla punkkitartunnan ennaltaehkäisemiseksi. 



Eilen leivottiin tänään on toisenlaiset kujeet. Säkenöivää sunnuntaita ja alkavaa viikkoa myös sinulle.
                      ------  Tuire  ------