Täällä ollaan ajautumassa avoimeen kriisiin. Johtajan "palliani" huojutetaan voimakkaasti. Malú lietsoo kapinahenkeä, johon Heta on liittymässä mukaan. Tytöt ovat nousseet barrikaadeille !
Tämä kaikki on tapahtunut hyvin hienovaraisesti. Ensimmäisenä on ote alkanut lipsua hihnakäyttäytymisessä. Kehoitustani kävellä hihnalöysänä kyseenalaistetaan lakkaamatta ja aina enenevässä määrin toimitaan täysin kehoitusteni vastaisesti. Toisena tuli mukaan vieraille koirille räyhääminen. Jo hyvissä ajoin Malú heittäytyy mahalleen maahan ja oikein odotta kohtaamista sekä hetkeä, jolloin voi aloittaa sen armottoman messuamisen. Tai - havaittuaan lajitoverinsa kymmenien metrien päästä, alkaa edetä tätä kohti kuin puumaa. Matalin, hiipivin liikkein, pää olkapäiden väliin pudotettuna, katse tiiviisti kohteessa. Juuri, kun tämä pahaa aavistamaton Sessu on ohittamaisillaan meidät syttyy jumalaton nuoha. Ja Heta komppaa kaveriaan. Saattaahan olla, että juuri Heta on se ensimmäinen kimmokkeen antaja rykiessään terävästi ja viipottaessaan rintarottingilla eteenpäin. Kolmanneksi olen pannut merkille, että pelkkään nappula-ateriaan ei olla enää tyytyväisiä. Hetakaan, joka on tähän menessä hotkaissut ruokansa, kuin mansikat poskeen nuollen kuppinsa aterian päätteeksi putipuhtaaksi. Ja neljänneksi, riekutaan ikkunassa ja haukutaan kaikki ohikulkijat, autot, pyöräilijät ja varikset sekä pikkulinnut.
Nyt otetaan naisista mittaa ja katsotaan kuka on kuka ! Olen jo uhkaillut saavutettujen etujen menetyksellä. Strategiani on, että alan pudotella armotta pois ensin hihna- ja tervetuliaisnamit, sekä namit hienosta pissusta ja kakasta. Seuraavaksi lyön makuuhuoneen oven kiinni ja evään pääsyn untuvatäkeille. Ellei tämäkään vielä tehoa ( kyllä ) tarjoan vain ja ainostaan nappula-aterioita vähintään yhden viikon pituisen ajan. Ja viimeisenä oljenkortena - EN anna rapsutuksia, jos niitä kerjätään. Enkä leikitä pallon kanssa. Miltäs kuulostaa?
Olen selvittänyt nämä faktat viimeksi tänään, mutta molemmat neidit vain pyörittelevät päätään ja katsovat minuun vetoavasti. En aijo langeta tähän vipuun. Sillä pelkään, että jos nyt alan pehmoilemaan, niin löytäessään kaikki koirankasvatusoppaani (joita olen epätoivoisena selaillut) repivät ne kappaleiksi ja tiedä vaikka vielä lirauttavat pissat päälle. Olen kyllä funtsaillut, että saatan tarvita johtaja koulutusta. Mielessäni on jo pyörinyt muutaman paikallisen gurun nimi, jolta voisin vähän "goutsausta" pyytää.
Vai pitäisikö mennä vielä pidemmälle ja kutsua ihan ulkomaalaista asiantuntija-apua? Olen jo googlettanut sekä Cesar Millanin, että Victoria Stilwell´in saadakseni heidän yhteystietonsa.
Olisihan se aika uleeta, jos koirakuiskaaja karauttaisi Hummerillaan tähän Kuovinkujalle ja tulisi selvittämään ongelmaa. Näen jo meidät Juhan kanssa istumassa vakavina olohuoneen sohvassa tilittämässä kuinka oikein olemme näitä riiviöitä kasvattaneet, koska tähän on nyt tultu. Seuraavassa mielikuvassani halaamme kaikki kolme tiukasti toisiamme ja tytöt istuvat kuuliaisina taustalla, sillä hänen oikea aikaiset sihautuksensa sekä terävät sormenpää napautuksensa kaulanalueelle ovat saaneet nämä Espanjattaret tuon maagisen kosketuksen voimasta unohtamaan huonot tapansa ikuisiksi ajoiksi.
Myös mielikuva Victoriasta tarkkailemassa touhujamme tuntuu houkuttelevalta. Kuvittelen tuon hoikan ja määrätietoisen naisen seisovan taustalla tehden huomioita käytöksestämme. Näen, kuinka hän ilmehtii kameralle silmät suurina ja huulet pyöreinä hämmästyksestä, havaitessaan kaikki ne päivänselvät virheet, joita jatkuvasti teen suhteesani tyttöihin. Lopulta kuulen ripityksen siitä, kuinka minun on otettava nyt napakasti tilanne haltuun. Sovimme, että hän seuraa tekemisiämme -kameran välityksellä ja tulee viikon kuluttua ohjeistamaan lisää. Lopulta kuitenkin on hän saanut paksuihin kaloihimme taottua ne seikat, jotka tekevät minusta sekä jämäkän että lempeän johtajan. Ja onnistuttuani tehtävässäni pääsen todistamaan uskomattomatonta kasvua ja kehitystä. Koiristani voi hyvällä ja johdonmukaisella otteella kasvaa mitä viisaimmat luontokappaleet, joiden voidaan odottaa lähivuosina tapailevan jopa muutamia yksinkertaisia suomenkielen sanoja!
Herään haaveistani ja havahdun kahden karvanaaman tiiviiseen tuijotukseen. Tytöt ovat selvästi sitä mieltä, että nyt riittä tämä koneella roikkuminen ja blogin kirjoittaminen. Mieleni heltyy ja päätän antaa bloginkirjoitusodottelunamit! Tiukkanan johtajana kukkoilun aloitan sitten huomenna.
Tämä kaikki on tapahtunut hyvin hienovaraisesti. Ensimmäisenä on ote alkanut lipsua hihnakäyttäytymisessä. Kehoitustani kävellä hihnalöysänä kyseenalaistetaan lakkaamatta ja aina enenevässä määrin toimitaan täysin kehoitusteni vastaisesti. Toisena tuli mukaan vieraille koirille räyhääminen. Jo hyvissä ajoin Malú heittäytyy mahalleen maahan ja oikein odotta kohtaamista sekä hetkeä, jolloin voi aloittaa sen armottoman messuamisen. Tai - havaittuaan lajitoverinsa kymmenien metrien päästä, alkaa edetä tätä kohti kuin puumaa. Matalin, hiipivin liikkein, pää olkapäiden väliin pudotettuna, katse tiiviisti kohteessa. Juuri, kun tämä pahaa aavistamaton Sessu on ohittamaisillaan meidät syttyy jumalaton nuoha. Ja Heta komppaa kaveriaan. Saattaahan olla, että juuri Heta on se ensimmäinen kimmokkeen antaja rykiessään terävästi ja viipottaessaan rintarottingilla eteenpäin. Kolmanneksi olen pannut merkille, että pelkkään nappula-ateriaan ei olla enää tyytyväisiä. Hetakaan, joka on tähän menessä hotkaissut ruokansa, kuin mansikat poskeen nuollen kuppinsa aterian päätteeksi putipuhtaaksi. Ja neljänneksi, riekutaan ikkunassa ja haukutaan kaikki ohikulkijat, autot, pyöräilijät ja varikset sekä pikkulinnut.
Nyt otetaan naisista mittaa ja katsotaan kuka on kuka ! Olen jo uhkaillut saavutettujen etujen menetyksellä. Strategiani on, että alan pudotella armotta pois ensin hihna- ja tervetuliaisnamit, sekä namit hienosta pissusta ja kakasta. Seuraavaksi lyön makuuhuoneen oven kiinni ja evään pääsyn untuvatäkeille. Ellei tämäkään vielä tehoa ( kyllä ) tarjoan vain ja ainostaan nappula-aterioita vähintään yhden viikon pituisen ajan. Ja viimeisenä oljenkortena - EN anna rapsutuksia, jos niitä kerjätään. Enkä leikitä pallon kanssa. Miltäs kuulostaa?
Olen selvittänyt nämä faktat viimeksi tänään, mutta molemmat neidit vain pyörittelevät päätään ja katsovat minuun vetoavasti. En aijo langeta tähän vipuun. Sillä pelkään, että jos nyt alan pehmoilemaan, niin löytäessään kaikki koirankasvatusoppaani (joita olen epätoivoisena selaillut) repivät ne kappaleiksi ja tiedä vaikka vielä lirauttavat pissat päälle. Olen kyllä funtsaillut, että saatan tarvita johtaja koulutusta. Mielessäni on jo pyörinyt muutaman paikallisen gurun nimi, jolta voisin vähän "goutsausta" pyytää.
Vai pitäisikö mennä vielä pidemmälle ja kutsua ihan ulkomaalaista asiantuntija-apua? Olen jo googlettanut sekä Cesar Millanin, että Victoria Stilwell´in saadakseni heidän yhteystietonsa.
Olisihan se aika uleeta, jos koirakuiskaaja karauttaisi Hummerillaan tähän Kuovinkujalle ja tulisi selvittämään ongelmaa. Näen jo meidät Juhan kanssa istumassa vakavina olohuoneen sohvassa tilittämässä kuinka oikein olemme näitä riiviöitä kasvattaneet, koska tähän on nyt tultu. Seuraavassa mielikuvassani halaamme kaikki kolme tiukasti toisiamme ja tytöt istuvat kuuliaisina taustalla, sillä hänen oikea aikaiset sihautuksensa sekä terävät sormenpää napautuksensa kaulanalueelle ovat saaneet nämä Espanjattaret tuon maagisen kosketuksen voimasta unohtamaan huonot tapansa ikuisiksi ajoiksi.
Myös mielikuva Victoriasta tarkkailemassa touhujamme tuntuu houkuttelevalta. Kuvittelen tuon hoikan ja määrätietoisen naisen seisovan taustalla tehden huomioita käytöksestämme. Näen, kuinka hän ilmehtii kameralle silmät suurina ja huulet pyöreinä hämmästyksestä, havaitessaan kaikki ne päivänselvät virheet, joita jatkuvasti teen suhteesani tyttöihin. Lopulta kuulen ripityksen siitä, kuinka minun on otettava nyt napakasti tilanne haltuun. Sovimme, että hän seuraa tekemisiämme -kameran välityksellä ja tulee viikon kuluttua ohjeistamaan lisää. Lopulta kuitenkin on hän saanut paksuihin kaloihimme taottua ne seikat, jotka tekevät minusta sekä jämäkän että lempeän johtajan. Ja onnistuttuani tehtävässäni pääsen todistamaan uskomattomatonta kasvua ja kehitystä. Koiristani voi hyvällä ja johdonmukaisella otteella kasvaa mitä viisaimmat luontokappaleet, joiden voidaan odottaa lähivuosina tapailevan jopa muutamia yksinkertaisia suomenkielen sanoja!
Herään haaveistani ja havahdun kahden karvanaaman tiiviiseen tuijotukseen. Tytöt ovat selvästi sitä mieltä, että nyt riittä tämä koneella roikkuminen ja blogin kirjoittaminen. Mieleni heltyy ja päätän antaa bloginkirjoitusodottelunamit! Tiukkanan johtajana kukkoilun aloitan sitten huomenna.
Sovitaanko ettei teidän tytöt koskaan kerro meidän Sulolle että on mahdollista saada nameja kaikenlaisissa ulkoiluun liittyvissä käänteissä! Sultsilla tulee pikku massu täyteen jos noin usein antaisin namuja. Sisälle vaan houkutellaan namilla. Mutta meillä tietysti ulkoillaankin aina irti. Meillä valtikka on varmasti Sulon tassuissa...
VastaaPoista