Uuden vuoden kunniaksi on tapana tehdä lupauksia. Minäkin lupaan muutamia asioita.
Lupaus nro 1. En stressaa itseäni minkäänlaisilla dieeteillä tai painonhallintaohjelmilla tänä vuonna. Olen päättänyt, että hermot pitää myös keväällä. Siinäkään vaiheessa, kun naisten lehdet toitottavat, kuinka vielä ehtii rantakuntoon en anna sen hetkauttaa mielenrauhaani. Se on loppu nyt ! Eikö viimeistään tässä iässä ihmisen tule olla armollinen ja hyväksyä itsensä kaikkineen päivineen? Myös ne ylimääräiset kilot. Aioin siis opetellä rakastamaan vatsamakkaroitani.
Lupaus nro 2. Opettelen länsäolon taitoa. Keskisuomalaisessa oli joulun alla juttu, jossa puhuttiin käsitteestä Mindfulness. Lehtijutun mukaan vastakohtana on automaattiohjaus - mindlessness. Kyllä en halua elää ( enää ) automaattiohjauksessa. Automaattiohjauksessa ihminen pyörittää asioita sulavasti rutiinilla, mutta elää vähän kuin unessa.... Jos ei koskaa ole hetkessä läsnä elämä jää elämättä ! Mindfulnesissa on neljä kulmakiveä. Havainnointi, kuvailu eli sanoittaminen, ei-tuomitseva asenne ja osallistuminen. Eli nyt alkaa kulmakivien hiominen. Artikkelissa todettiin, kuinka tietoisen läsnäolon taidot ovat tulossa ryminällä yhteiskuntien eri osa-alueille. Se on lyönyt läpi koulumaailmassa Britanniassa ja sitä kokeillaan myös Espoossa. Kolua ei kyllä mainittu. Myös monet kansainväliset suuryritykset ovat ottaneet menetelmän käyttöönsä. Toiveena on, että sen myötä luovuus ja tehokkuus lisääntyvät, sairauspoissaolot vähenevät ja työssä viihtyminen paranee.
Artikkelissa ollut rusinaharjoitus avasi hienosti asian ydintä. Sen myötä tajusin, kuinka paljon tulee ajatuksissaan mentyä asioiden edelle tai haihateltua mennyttä. Kuinka pienesti, hyvin usein, tulee keskityttyä juuri sillä hetkellä meneillään oleviin asioihin, ihmisiin tai ilmiöihin. Tai kuinka usein kuulee omasta suustaan tai ajatuksistaan sen kuuluisan " sitten kun..." Ja, sehän on päivänselvää. Elämä on. Tässä ja nyt. Lehtiartikkeli on otettu talteen ja jätetty näkyvälle paikalle. Muistutukseksi ja kannustimeksi.
Lupaus nro 3. Kokeilen jotakin uutta. Vielä en tiedä mitä se on, mutta varmasti tilaisuuksia tarjoutuu. Tässä on ajatuksena avartaa omaa kokemusmaailmaa ja astua pois sieltä mukavuusalueelta.
Poikani kuuntelutti minulla Jukkapojan biisin Potentiaalia ja kertoi, kuinka itse oli tuon biisin ansiosta tehnyt jotakin uutta. Sanoin hänelle, että olkoon se minunkin voimabiisi tänä vuonna.
Alennusmyynneissä tuli tänään koluttua. Suunnistin suoraan Akateemiseen Kirjakauppaan ja ostin luettavaa, jota joululahjat mukaan lukien riittääkin nyt vähäksi aikaa.
Tuon vasemmanpuoleisen kirjan otan käyttööni todennäköisesti piakkoin... Kalaa Fifin tapaan, Hallin herkkukippo sekä Lulun juhla-ateria vaikuttivat todella herkullisilta. Syntymäpäiväkakku tulee ajankohtaiseksi 24. päivä, kun Malú täyttää 2-vuotta.
Voin tiedottaa sekä kuvin, että sanoin, kun ensimmäiset reseptit on testattu ja raatilaiset ovat keitoksia maistelleet. Maistuis varmaan teidänkin sessuille !
Lupaus nro 1. En stressaa itseäni minkäänlaisilla dieeteillä tai painonhallintaohjelmilla tänä vuonna. Olen päättänyt, että hermot pitää myös keväällä. Siinäkään vaiheessa, kun naisten lehdet toitottavat, kuinka vielä ehtii rantakuntoon en anna sen hetkauttaa mielenrauhaani. Se on loppu nyt ! Eikö viimeistään tässä iässä ihmisen tule olla armollinen ja hyväksyä itsensä kaikkineen päivineen? Myös ne ylimääräiset kilot. Aioin siis opetellä rakastamaan vatsamakkaroitani.
Lupaus nro 2. Opettelen länsäolon taitoa. Keskisuomalaisessa oli joulun alla juttu, jossa puhuttiin käsitteestä Mindfulness. Lehtijutun mukaan vastakohtana on automaattiohjaus - mindlessness. Kyllä en halua elää ( enää ) automaattiohjauksessa. Automaattiohjauksessa ihminen pyörittää asioita sulavasti rutiinilla, mutta elää vähän kuin unessa.... Jos ei koskaa ole hetkessä läsnä elämä jää elämättä ! Mindfulnesissa on neljä kulmakiveä. Havainnointi, kuvailu eli sanoittaminen, ei-tuomitseva asenne ja osallistuminen. Eli nyt alkaa kulmakivien hiominen. Artikkelissa todettiin, kuinka tietoisen läsnäolon taidot ovat tulossa ryminällä yhteiskuntien eri osa-alueille. Se on lyönyt läpi koulumaailmassa Britanniassa ja sitä kokeillaan myös Espoossa. Kolua ei kyllä mainittu. Myös monet kansainväliset suuryritykset ovat ottaneet menetelmän käyttöönsä. Toiveena on, että sen myötä luovuus ja tehokkuus lisääntyvät, sairauspoissaolot vähenevät ja työssä viihtyminen paranee.
Artikkelissa ollut rusinaharjoitus avasi hienosti asian ydintä. Sen myötä tajusin, kuinka paljon tulee ajatuksissaan mentyä asioiden edelle tai haihateltua mennyttä. Kuinka pienesti, hyvin usein, tulee keskityttyä juuri sillä hetkellä meneillään oleviin asioihin, ihmisiin tai ilmiöihin. Tai kuinka usein kuulee omasta suustaan tai ajatuksistaan sen kuuluisan " sitten kun..." Ja, sehän on päivänselvää. Elämä on. Tässä ja nyt. Lehtiartikkeli on otettu talteen ja jätetty näkyvälle paikalle. Muistutukseksi ja kannustimeksi.
Lupaus nro 3. Kokeilen jotakin uutta. Vielä en tiedä mitä se on, mutta varmasti tilaisuuksia tarjoutuu. Tässä on ajatuksena avartaa omaa kokemusmaailmaa ja astua pois sieltä mukavuusalueelta.
Poikani kuuntelutti minulla Jukkapojan biisin Potentiaalia ja kertoi, kuinka itse oli tuon biisin ansiosta tehnyt jotakin uutta. Sanoin hänelle, että olkoon se minunkin voimabiisi tänä vuonna.
Alennusmyynneissä tuli tänään koluttua. Suunnistin suoraan Akateemiseen Kirjakauppaan ja ostin luettavaa, jota joululahjat mukaan lukien riittääkin nyt vähäksi aikaa.
Voin tiedottaa sekä kuvin, että sanoin, kun ensimmäiset reseptit on testattu ja raatilaiset ovat keitoksia maistelleet. Maistuis varmaan teidänkin sessuille !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti